torstai 22. joulukuuta 2011

Joulukortteja

Nyt kun joulukortit ovat jo ainakin suurimmalta osalta matkanneet saajilleen, on aika paljastaa mitä postiluukuista on tänä vuonna kolahdellut.


Mukana oli lahjoja...





...ja poroja.


Mainitsinko jo että rakastan dymoa? :D

maanantai 19. joulukuuta 2011

Neulomuksia

Jotain on pyörinyt viimeaikoina puikoillakin, joskin paljon on myös neulottu ja purettu heti perään. 
Tässä kuitenkin muutamat valmistuneet.

Nämä tumput piti päätyä lahjapaperiin ja kummipojan käsiä lämmittämään, mutta toisin kävi. Tein lapaset Novitan ohjeen mukaan lapselle ja pienensin vielä muutamalla silmukalla, koska saaja on melko pienen kokoinen. Pesukoneesta tullessa odotti yllätys, kun lapaset olivatkin lähempänä minun kuin pienen pojan kokoa. Venytit niitä sitten hieman lisää (olivat jo melko kovat joten en edes yrittänyt huovuttaa lisää) ja nyt minulla on uudet, erittäin hyvin istuvat huovutetut lapaset.


Tuubi puolestaan valmistui Riikassa ollessamme. Koska oma vointini vaati aina välillä lepäilyä, etsimme käsiimme lankoja ja puikkoja myyvän liikkeen ja niin pääsimme käyttämään hyödyksi huilaamiseen kulunutta aikaa. Äitini saikin valmiiksi tuubin ja pipon joulupukin kuljetettavaksi ja itse viimeistelin tämän tuubin kotona. Saa nähdä minne tuubini päätyy, sillä itse en voi kaulaani lämmittämässä käyttää mitään, joka ei ole tiukasti kääritty ihooni kiinni.


sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Herätys talviunilta

Vihdoin taas täällä. En huomannutkaan että jotain pientä on valmistunut, joskin kaikkea en voi vielä näin joulun alla laittaa esille paljastumisen pelossa. Eli jotain on tulossa vielä joulun jälkeenkin :)

Pari pipoa velourista itselle töihin. Ensin valmistui yksinkertainen "lörppö"pipo, jonka huomasin olevan liian kylmä melko pian. Menee siis odottamaan jo kevättä.

 Toinen kokeilu valmistui Print Knit Studion veloureista ja tämän tein hieman paksummaksi. Velour ylettää jonkin verran yli korvien ja lopun vuoren tein mustasta jämätrikoosta. Tästä piposta tykkään kovasti ja ainakin vielä on lämpökin riittänyt. Ja mikä parasta, ensimmäistä kertaa pipo on oikean kokoinen! Se onkin saavutus minulta ;)


Velouriin hurahtaneena sama tähti teema jatkui ja ompelin kummipojalle joululahjaksi tähtihousut samoista kankaista. Resorin välistä unohdin nauhan, joten nyt pähkäilen vielä kovasti kuminauhan lisäämistä väliin, poika kun on niin kovin luikku. Onhan se ikävä leikkiä jos housuja saa olla jatkuvasti kiskomassa ylöspäin!


Musta velour alkaa olla jo vähissä, joten taitaa lähteä uusi kangastilaus eteenpäin USA:an. Lisäksi moni muukin kangas houkuttelee Print Knitillä. Kävin eilen Eurokankaan velourit tarkastamassa ja värit olivat aika onnettomia, samoin kuin hinnatkin näihin tilattuihin verrattuna. Täytyy kai siis jaksaa hetki odotella kangasvarastojen täyttymistä, onneksi toimitus oli erittäin nopeaa ainakin viimeeksi joten joulun jälkeen pitäisi päästä jo taas hommiin :)

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Isänpäivän askartelut.

Isänpäiväksi askartelin kortit isälleni, ukilleni ja papalleni. Ihanaa oli kantaa askartelutavarat pois remontin keskeltä (työhuoneesta lastenhuoneeksi muutos on käynnissä ja huone on kuin pommin jäljiltä) yläkertaan keittiönpöydän ääreen ja käyttää sunnuntai aamu askarrellen.Ukille ja papalle tein melko samanlaiset kortit, mutta isälle jotain hieman erilaista. Kuva on huono kun en jaksanut monelta kameralta käydä kuvia siirtelemään ja tällä oli jo muitakin siirrettäviä, mutta kaipa tuosta selvän saa.


Arvatkaapa muuten kuka on rakastunut uuteen dymoonsa? Joulukortitkin askarrellaan tänä vuonna sitä hyväksikäyttäen :)

Hengissä!

Toinen blogini selittäköön puolestaan hiljaisuuden, mutta nyt vihdoin on taas jotain saatu aikaiseksikin! Ehkä se energia taas löytyy.

Ja nyt nämä on vihdoinkin valmiit! Kauan siinä meni, mutta kyllä vaan olen ylpeä! Ensimmäinen palmikkoneuleeni ja hei, eihän se edes ollut hankalaa! Ainut vaan että kyllä noita neuloessa täytyy ajatuksen kestää mukana tai tulee purettavaa. Nimimerkillä kerros neulotaan, kerros puretaan. ...ei etene... 
Nyt puikoilla kummipojan huovutettavat lapaset ja ne ovatkin muutamassa illassa edenneet lähes valmiiksi, kiitos aina oikean neuleen!



Kangastakin olen hieman ehtinyt painaa ja tässä tuloksena pari pienen pientä bodya (h&m) isyyspakkaukseen. Edestä...


...ja takaa.

Ja vielä pari IKEAn ruokalappua löytyi kätkösitä ja nekin sotkin. Sotkuiselta hieman näyttääkin, sillä kangas on froteeta ja leimasin tekniikalla väriä ei saanut kankaan pohjaan saakka.


maanantai 18. heinäkuuta 2011

Tukholma & Tallinna

Tässä tunnelmia kesälomareissulta, jolla säät suosivat ja löydöt olivat mitä parhaimmat :)















Tallinnasta on pakko suositella Karnaluks-nimistä kauppaa (osoite on K.A. Hermanni 1), tai oikeammin tukkua, oikea taivas käsityöihmisille! Äitini olisi viihtynyt siellä vaikka viikon hypistellessään lankoja ja hän ostikin 60 kerää lankaa :D Kerien keskihinnat pyörivät muutaman euron kieppeillä ja nauhoja ja nappeja yms. oli myös edullisesti. Menen kyllä uudestaankin! Alimmaisen kuvan saalis on yhtä lankakerää lukuunottamatta peräisin kyseisestä kaupasta ja hintaa ei tullut kuin vajaa 60e! Ja suurin osa on merinovillaa tai tavallista villaa. Ja mikä parasta: kauppa on kävelymatkan päässä keskustasta, jos vain tietää minne on menossa!

perjantai 8. heinäkuuta 2011

LOMA.

Tänään se alkoi. Nimittäin KESÄLOMA! Sen kunniaksi vein kahvipöytään kakun, jota tosin en itse edes ehtinyt maistaa kun painelin jo kotiin. Samalla juhlin tietysti sitä, ettei minun enää tarvitse jalallanikaan astua tuohon taloon mahdollisesti koskaan. Loman jälkeen aloitan työt jälleen paikassa, jonne menin heti muutettuani tänne ja jossa viihdyin hyvin.


Lime-valkosuklaakakku, ohjeen otin Valion lime-valkosuklaarahkapurkin kyljestä sitä hieman muutellen. Kuva on valitettavasti otettu vielä kun kakku on vuuassa, mutta vein sen työpaikalle noin ja purin vasta siellä.

Henkilökunnasta yhdellä on keliakia, hänelle tein pelkästä täytteestä oman herkkunsa.

Tänään lähden Raaheen miehen mukana (jos työreissut ei lopu, minä lähden mukaan ;P) ja huomenna ajelemme sieltä kuorma-autolla pois. En tiedä onko siinä järkeä, mutta näempähän maisemia eikä tarvitse kotona istua yksin. Sitäpaitsi, mitä väliä, nyt on KESÄ! Ja maanantaina suuntaankin äidin ja enon vaimon kanssa laivalle, jonka suuntana on ensin Tukholma ja sieltä sitten Tallinna. Emme osanneet valita, joten otimme molemmat ;) Kyllä se loma tästä alkaa!

maanantai 27. kesäkuuta 2011

Muutamia valmistuneita.

Äiti täytti 50v. ja askartelin pikaisen onnittelukortin. Mukaan laitoin kuvan lahjasta, joka odotteli meillä reissussa ollutta juhlijaa.

Miehen siskon pojalla ilmeni akuutti shortsipuute, sitä lievittämään ompelin parit housut kaapista löytyvistä kankaista. Nämä trikoosta....

...ja nämä farkusta, turkoosin resorin maustamana.

Muutamat housut jäävät vielä keskeneräisten housujen kasaan odottamaan viimeistä innostusta ja yhdet housut valmistuivat liian pieninä, joten ne odottelevat sopivan kokoista käyttäjää. Ehkä ompeluinnostus saapuu taas kun on juhannuksen aiheuttamasta univelasta selvitty ja ilmat lämpenevät :)

perjantai 17. kesäkuuta 2011

:)

Nyt on hääpäivä varattu!!! :) Olen vuoden päästä naimisissa jos maha ei tule esteeksi :) Tästä se siis alkaa, hääkirjoitukset saattavat salakavalasti viedä tilaa blogikirjoituksissani jatkossa...

sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Leipomista.

Leivoin yhtenä päivänä pipareita Mansikkamäen Eben innostamana ja aikas kivoja tuli, vaikka itse sanonkin :) Toki noista näkyy että harjoitella täytyy, mutta ihastuin ideaan niin, että veikkaanpa että meidän häissä aikanaan nähdään hääkarkkien tilalla pikkuleipiä!

Pussitin yhden keksin malliksi, jotain tämän tyylistä ehkä häihinkin?

Tässä vielä muita pipareita.

maanantai 9. toukokuuta 2011

Jotain pientä.


Vaikka ompelurintamalla on ollut hiljaista, on sisäinen multasormeni herännyt. Auringonkukat ovan jo vahvoja taimia (kuva tosin jo monta viikkoa vanha...) ja esteritkin vahvistuvat päivä päivältä. Koristetupakan kohtalo selviää myöhemmin, toivotaan että nekin päättävät lähteä kasvamaan kunnolla. Kirsikkapuukin nököttää pihalla ja odottelee silmujen aukeamista, kun viime vuotinen suunnitelmani kävi toteen ja poistin muutaman marjapensaan sen tieltä.


Tämä paidan tekele on lojunut pöydällä pitkään odottamassa sitä viimeistä innostusta, jolla hihansuut ja helma olisi päärmätty. Kun sitä ei odotteluista huolimatta kuulunut, oli pakko tarttua härkää sarvista ja ommella paita valmiiksi kun vierailu kummitytön luokse läheni. Muuten paidasta tuli hyvä, mutta hihat jäivät lyhyiksi pitkän ja hoikan tytön päällä. Lapsen äiti tosin oli tyytyväinen 3/4 hihoihin, sillä näin ne ei ui aivan jokaisella lautasella ja tule tielle muulloinkaan :)


Viimeisenä vielä kortti, jonka askartelin ystäväni pienen pojan kunniaksi heille onnitteluja viemään.

maanantai 2. toukokuuta 2011

Hiljaiseloa.


Ei tässä paljoa ole aikaiseksi saatu, mutta ajattelin jakaa muutamia valokuvia jotka olen ottanut uudella järjestelmäkamerallani (Canonin Eos500D). Olen mitä ilmeisemmin ollut melkoisen kiltti, sillä sain puolet kameraan tarvittavasta rahanipusta syntymäpäivälahjaksi :)











sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Ei menny ihan niin kun Strömsössä...

Hiljaiseloa on taas tämän blogin puolella vietetty, mutta nyt ajattelin syntymäpäivieni kunniaksi esitellä joitain juttuja mitkä eivät tosiaan menneet niin kuin Strömsössä. Toivotaan että näillekin vielä joskus löytyy inspiraatiota että saan ne valmiiksi.

Ensimmäisenä esittelyyn mielestäni syötävän söpöt hanskat. Tilasin Sampsukasta pienet palat tuota vaipoissakin käytettävää kangasta ja halusin nimenomaan kokeilla sitä hanskoihin. Sisään laitoin vuoreksi ompunvihreää fleeceä. Mutta niinkun kuvasta näkyy, ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä - ompelin nimittäin toiseen hanskaan vuoren useita kertoja ja aina onnistuin saamaan sen nurinpäin. Lopputuloksena siis yksi valmis hanska ja toinen hieman keskeneräinen...


Toisena ihan hauska sammakko Ottobren netti-kaavoilla. Harmi vaan että sammakko ensimmäisen käytön jälkeen pääsi taas ompelupöydälle odottelemaan omaa vuoroaan kun riisit pyrkivät ulos saumasta. Tämäkin siis ihan hauska ja voisi olla kiva lahjaideakin, mutta pitäisiköhän uusien riisivahinkojen varalta ommella saumat varmuudeksi kahteen kertaan...?


Ensimmäinen vaatekappale, jonka olen ommellut miehelle! No, miehen housuihin menee muuten aika paljon kangasta, ei siis kannata ihan mistä tahansa jämäkankaasta kokeilla niitä ommella... Itse jouduin siis tekemään lahkeisiin jatkopalat ja siitäkin huolimatta meinasivat jäädä lyhyeksi. Ja kangasta jäi jäljelle muutama parin sentin suikale! Onneksi ovat vain kotioloissa käytettävät collarit, eli ei ehkä ole niin tarkkaa kuinka istuvat. Ja kuvakaan ei käänny oikeinpäin, mutta onneksi meillä on kääntyvät päät!


Viimeinen esiteltävä kuva on ihka ensimmäiset palmikkosukkani! Tai no, sukka... Mikä siinä onkin, että ensimmäisen sukan jaksaa neuloa mutta toisen aloittaminen on ylitsepääsemätöntä?? Noh, ehkä esittelen nämä vielä jonain päivänä valmiina, mutta ei kai kukaan villasukkia kesällä tarvitse? ;)


torstai 17. helmikuuta 2011

Lupailin kuvia aikaisemman ompeluinnostuksen aikaansaannoksista, mutta tyylilleni uskollisena "se vähän jäi". Odotin että saisin loputkin keskeneräiset valmiiksi, mutta saumuri joutui tauolle mentyään rikki ja sen myötä innostuskin hävisi. Nyt kuitenkin ennen kone rikkoa valmistuneet käsityöt. Ja lisää toivottavasti tulee kun menen viikonlopuksi koiran vahdiksi vanhempieni luo ja pääsen koeajamaan äitini uutta saumuria ja ompelukonetta!

 
Ensimmäisenä kuva housuista, jotka tein samalla kun ompelin housuja kummitytölle. Tyttö on siis jo pitkän matkaa yli vuoden ja ajattelin hölmönä, että pakkohan mallina toimivalle pojalle (kuvassa n.7kk) on mahtua lähes saman kokoiset housut kuin tälle tytöllekin. Lisäsin kuitenkin pojalle reilut saumavarat varmuuden vuoksi ja hyvä niin! Ovat nimittäin nipin napin sopivat (tytölle pienemmät versiot ovat ihan sopivan löysät olohousut...).
Kuva ei kyllä kovin tarkasti esittele housuja, mutta malli on sentään söpö! Olen vakuuttunut että vastaavanlainen paketti sopisi hyvin asustamaan meille :)

 
Tässä sitten kyseinen kummitytön paketti, ompelin housujen mukaan vielä paidankin kun sattui olemaan niin sopivat kankaat kaapissa. En tiedä tytöstä, mutta ainakin äiti tykkäsi kovasti. Kuvasta ei kunnolla erotu, mutta paitaan lisäsin vielä pinkit koristenapit häivyttämään yökkärin tunnelmaa.
 
 
Tytön siskolla oli tammikuun alussa syntymäpäivät ja päätin vihdoin toteuttaa hänen toiveensa tuubitopista. Olen aikaisemmin ommellut hänelle hameen tästä kankaasta ja siitä innostuneena hän halusi topin samalla mallilla ja kankaalla, tosin hieman vähemmillä rypyillä. En ole nähnyt tätä lapsen päällä, joten en yhtään tiedä miltä näyttää käytössä, mutta saaja tuntui olevan tyytyväinen. Ja se kai on pääasia :)
 
 

sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Kevät!

 Mikä siinä onkin, että kun joulu on ohi, mieleni karkaa jo keväisiin asioihin? Olen kevät-ihminen henkeen ja vereen ja pienet auringon pilkahdukset saavat minussa aikaan ihmeellisiä energianpurkauksia. Tänä viikonloppuna oli tarkoitukseni lähteä Helsinkiin tapaamaan ystäviäni ja käydä samalla vähän messuilemassa, mutta vatsatauti tuhosi suunnitelmani. Lauantaina olo oli kuitenkin jo parempi ja sain rauhassa käyttää energiaani ompeluun miehen ollessa isopappansa 100-vuotis syntymäpäivillä. Ja mikäs siinä ommellessa kun sain vähän aikaa sitten Sampsukasta tilatut kankaani kotiin.

Tilasin kokeeksi pienen palan ruskeaa velouria, kun en sitä aikaisemmin ole ommellut. Olen pitkään inhonnut kyseistä kangasta syystä tai toisesta, mutta nähtyäni eräällä pienellä pojalla ihanat turkoosit veurhousut, aloin miettiä että josko sittenkin. Sampsukassa ei tilaushetkellä ollut velouria turkoosina, joten päädyin ruskeaan. Nyt olen jo hieman päässyt sitä ompelemaankin, mutta siitä lisää kunhan tuotokset ovat esittelykunnossa. Turkoosin nälkääni tyydytin trikoolla ja resorilla, ja tarttuipa matkaan pinkki satsikin. 
(kuvan värit eivät pidä paikkaansa, mutta talvella valo ei vaan riitä ilman salamaa)


Pul-kangasta olen jonkun aikaa suunnitellut kokeilevani hanskoihin ja kun Ottobressa oli sopiva kaavakin niihin, oli minun pakko tilata pienet tilkut sitä kokeiltavaksi (ruskea ja norsu-kuvioinen). Vihreä kangaspala on vain pieni tilkku, enkä tiedä saanko sitä hyödynnettyä mihinkään, mutta halusin nähdä minkälaista on merinovilla-interlock. Ja kyllä on ihanan tuntuista, seuraavaksi taitaa olla vuorossa isomman palan tilaus, jospa vaikka tekisi itselle lapaset ja sukat taistelemaan kylmyyttä vastaan.


Kaikenlaista on näistä ja vähän muistakin kankaista syntyä, mutta niistä lisää kunhan saan loputkin valmiiksi. Mieleni on vallannut pitkästä aikaa ompelukärpänen ja sitä täytyy nyt vaalia kaikin keinoin.

Yksi toinenkin kärpänen on kovaa vauhtia puraisemassa (liekö tästäkin saan kiittää kevättä ja sen tuomaa energiaa) minua. Tämä liittyy tekemääni uudenvuoden lupaukseeni aloittaa terveellisempi elämä. Olemme nyt kokeilleet vähähiilihydraattista ruokavaliota miehen kanssa pari viikkoa ja turvotuksen tunne on kadonnut. Mieheltä on hävinnyt jo useita kiloja ja itseltänikin paino on hieman laskenut, vaikkei se niin tarkoituksena ollutkaan. Pääasia on kuitenkin että tuntuu hyvältä. 
Lisäksi olen käynyt kerran tai pari viikossa erilaisissa jumpissa ja se on pitkän tauon jälkeen taas oikein mukavaa. On ihanaa hikoilla tunti ilman yhtään ajatusta työstä (jossa on menossa koko vuoden rankin aika tulevien koulupaikkojen ja muiden päätösten keskellä, höystettynä mahtavalla motivaatiopulalla tietysti) tai muusta stressistä, tehdä vaan niin kuin ohjaaja käskee. Huomenna on vuorossa zumba ja ensi sunnuntaiksi varasin StripBic-tunnin, saas nähdä mitä tuo jälkimmäinen tuo tullessaan, esittelyssä kyllä luvataan että vaatteet pysyvät päällä, mutta muusta ei ole takeita :D Yritän nyt pitää jumppien määrän melko vähäisenä näin alkuun, etten alkuinnostuksen jälkeen unohtaisi koko asiaa. Uskon että hiljaa hyvää tulee :)

Oikein aikaansaavaa kevättä siis kaikille, toivottavasti oma energianikin säilyy läpi kaiken stressin!

Vihdoin pidän lupaukseni!

Lupailin joskus kuvia kankaanpainantaviikonlopusta ystäväni kanssa ja nyt vihdoin sain otettua ne ulos vanhalta muistikortilta! Eli nyt niitä kuvia tulee (tosin täysin epäloogisessa järjestyksessä, bloggerin kuvien lisäys tökki tänään pahemman kerran enkä enää jaksanut alkaa tapella järjestyksen kanssa), suosittelen lämpimästi askartelu/käsityö painotteista viikonloppua ystävien kesken, on erittäin rentouttavaa ja pelkitsevaa! :)

Miehelle painoin ukkospilven h&m:n tavalliseen t-paitaan ja itselleni sählypaidaksi dinon myöskin h&m:n paitaan.


 Samaksi viikonlopuksi otin myös töistä laminointikoneen lainaan ja pää savuten yritimme keksiä mihin sitä hyödyntäisimme. Internetistä tulostin kuvan ja kun en muuta keksinyt, liimasin sen kartongille ja laminoinnin jälkeen se muuttui kirjanmerkiksi. Oli muuten oikein kätevä matkalla, ei haitannut hieno hiekka tai merivesi!


Joululahjaksi annoin miehen siskolle kassin, johon painoin tekstin suoraan lapsen suusta. Turha kai sanoa että lapsi tekstin takana on poika?


 Laminointikonetta hyödynsimme myös magneetteja tehdessämme. Ihan vaan sarjakuvista otetut kiroilevat siilit. Aikas hauskat mielestäni. :)


Ystäväni teki myös muistitaulun jääkaapinoveen. Helppo pyyhkiä tekstit sitä mukaa kun käyvät turhiksi. Lisäksi myös muutama sarjakuvan ruutu, joille ei vielä tuolloin ollut keksitty käyttöä.


 Ystävän isä on motoristi, joten hänelle t-paita joululahjaksi. Täytyykin muistaa kysyä mitä lahjasta tykättiin!


 Ja dino pääsi vielä ystävänikin paitaan.


Kuvaamatta jäivät nimilaput, jotka tein matkaa varten rinkkoihimme. Leikkasin sarjakuvista sattuvat ruudut ja liimasin kartongille, jonka taakse kirjoitin yhteystiedot. Sitten vaan laminointi ja nurkkaan nauha kiinni ja rinkkaan. Hyvin kestivät kovatkin kolhut lentokoneen ruumassa eikä minkäänlaisia käytön jälkiä näkynyt reissun jälkeen. Ja ovatpahan tyylikkäämpiä ja omaperäisempiä kuin ainaiset matkatoimistojen tai lentoyhtiöiden paperilippuset!

Aikaisemmin mietimme värien kestävyyttä vaatteissa. Olen nyt käyttänyt aikaisemmin tekemääni keiju-paitaa ja pessytkin sen useita kertoja, eikä väri ole lähtenyt. Hieman on kuvan väri haalistunut, mutta sitä ei huomaa ilman tarkempaa tutkimista. Ja niinhän niille kaupasta ostetuiden vaatteiden kuvillekin usein käy...