Kevät!

 Mikä siinä onkin, että kun joulu on ohi, mieleni karkaa jo keväisiin asioihin? Olen kevät-ihminen henkeen ja vereen ja pienet auringon pilkahdukset saavat minussa aikaan ihmeellisiä energianpurkauksia. Tänä viikonloppuna oli tarkoitukseni lähteä Helsinkiin tapaamaan ystäviäni ja käydä samalla vähän messuilemassa, mutta vatsatauti tuhosi suunnitelmani. Lauantaina olo oli kuitenkin jo parempi ja sain rauhassa käyttää energiaani ompeluun miehen ollessa isopappansa 100-vuotis syntymäpäivillä. Ja mikäs siinä ommellessa kun sain vähän aikaa sitten Sampsukasta tilatut kankaani kotiin.

Tilasin kokeeksi pienen palan ruskeaa velouria, kun en sitä aikaisemmin ole ommellut. Olen pitkään inhonnut kyseistä kangasta syystä tai toisesta, mutta nähtyäni eräällä pienellä pojalla ihanat turkoosit veurhousut, aloin miettiä että josko sittenkin. Sampsukassa ei tilaushetkellä ollut velouria turkoosina, joten päädyin ruskeaan. Nyt olen jo hieman päässyt sitä ompelemaankin, mutta siitä lisää kunhan tuotokset ovat esittelykunnossa. Turkoosin nälkääni tyydytin trikoolla ja resorilla, ja tarttuipa matkaan pinkki satsikin. 

(kuvan värit eivät pidä paikkaansa, mutta talvella valo ei vaan riitä ilman salamaa)

Pul-kangasta olen jonkun aikaa suunnitellut kokeilevani hanskoihin ja kun Ottobressa oli sopiva kaavakin niihin, oli minun pakko tilata pienet tilkut sitä kokeiltavaksi (ruskea ja norsu-kuvioinen). Vihreä kangaspala on vain pieni tilkku, enkä tiedä saanko sitä hyödynnettyä mihinkään, mutta halusin nähdä minkälaista on merinovilla-interlock. Ja kyllä on ihanan tuntuista, seuraavaksi taitaa olla vuorossa isomman palan tilaus, jospa vaikka tekisi itselle lapaset ja sukat taistelemaan kylmyyttä vastaan.

Kaikenlaista on näistä ja vähän muistakin kankaista syntyä, mutta niistä lisää kunhan saan loputkin valmiiksi. Mieleni on vallannut pitkästä aikaa ompelukärpänen ja sitä täytyy nyt vaalia kaikin keinoin.

Yksi toinenkin kärpänen on kovaa vauhtia puraisemassa (liekö tästäkin saan kiittää kevättä ja sen tuomaa energiaa) minua. Tämä liittyy tekemääni uudenvuoden lupaukseeni aloittaa terveellisempi elämä. Olemme nyt kokeilleet vähähiilihydraattista ruokavaliota miehen kanssa pari viikkoa ja turvotuksen tunne on kadonnut. Mieheltä on hävinnyt jo useita kiloja ja itseltänikin paino on hieman laskenut, vaikkei se niin tarkoituksena ollutkaan. Pääasia on kuitenkin että tuntuu hyvältä. 

Lisäksi olen käynyt kerran tai pari viikossa erilaisissa jumpissa ja se on pitkän tauon jälkeen taas oikein mukavaa. On ihanaa hikoilla tunti ilman yhtään ajatusta työstä (jossa on menossa koko vuoden rankin aika tulevien koulupaikkojen ja muiden päätösten keskellä, höystettynä mahtavalla motivaatiopulalla tietysti) tai muusta stressistä, tehdä vaan niin kuin ohjaaja käskee. Huomenna on vuorossa zumba ja ensi sunnuntaiksi varasin StripBic-tunnin, saas nähdä mitä tuo jälkimmäinen tuo tullessaan, esittelyssä kyllä luvataan että vaatteet pysyvät päällä, mutta muusta ei ole takeita :D Yritän nyt pitää jumppien määrän melko vähäisenä näin alkuun, etten alkuinnostuksen jälkeen unohtaisi koko asiaa. Uskon että hiljaa hyvää tulee :)

Oikein aikaansaavaa kevättä siis kaikille, toivottavasti oma energianikin säilyy läpi kaiken stressin!

Vihdoin pidän lupaukseni!

Lupailin joskus kuvia kankaanpainantaviikonlopusta ystäväni kanssa ja nyt vihdoin sain otettua ne ulos vanhalta muistikortilta! Eli nyt niitä kuvia tulee (tosin täysin epäloogisessa järjestyksessä, bloggerin kuvien lisäys tökki tänään pahemman kerran enkä enää jaksanut alkaa tapella järjestyksen kanssa), suosittelen lämpimästi askartelu/käsityö painotteista viikonloppua ystävien kesken, on erittäin rentouttavaa ja pelkitsevaa! :)

Miehelle painoin ukkospilven h&m:n tavalliseen t-paitaan ja itselleni sählypaidaksi dinon myöskin h&m:n paitaan.

 Samaksi viikonlopuksi otin myös töistä laminointikoneen lainaan ja pää savuten yritimme keksiä mihin sitä hyödyntäisimme. Internetistä tulostin kuvan ja kun en muuta keksinyt, liimasin sen kartongille ja laminoinnin jälkeen se muuttui kirjanmerkiksi. Oli muuten oikein kätevä matkalla, ei haitannut hieno hiekka tai merivesi!

Joululahjaksi annoin miehen siskolle kassin, johon painoin tekstin suoraan lapsen suusta. Turha kai sanoa että lapsi tekstin takana on poika?

 Laminointikonetta hyödynsimme myös magneetteja tehdessämme. Ihan vaan sarjakuvista otetut kiroilevat siilit. Aikas hauskat mielestäni. :)

Ystäväni teki myös muistitaulun jääkaapinoveen. Helppo pyyhkiä tekstit sitä mukaa kun käyvät turhiksi. Lisäksi myös muutama sarjakuvan ruutu, joille ei vielä tuolloin ollut keksitty käyttöä.

 Ystävän isä on motoristi, joten hänelle t-paita joululahjaksi. Täytyykin muistaa kysyä mitä lahjasta tykättiin!

 Ja dino pääsi vielä ystävänikin paitaan.

Kuvaamatta jäivät nimilaput, jotka tein matkaa varten rinkkoihimme. Leikkasin sarjakuvista sattuvat ruudut ja liimasin kartongille, jonka taakse kirjoitin yhteystiedot. Sitten vaan laminointi ja nurkkaan nauha kiinni ja rinkkaan. Hyvin kestivät kovatkin kolhut lentokoneen ruumassa eikä minkäänlaisia käytön jälkiä näkynyt reissun jälkeen. Ja ovatpahan tyylikkäämpiä ja omaperäisempiä kuin ainaiset matkatoimistojen tai lentoyhtiöiden paperilippuset!

Aikaisemmin mietimme värien kestävyyttä vaatteissa. Olen nyt käyttänyt aikaisemmin tekemääni keiju-paitaa ja pessytkin sen useita kertoja, eikä väri ole lähtenyt. Hieman on kuvan väri haalistunut, mutta sitä ei huomaa ilman tarkempaa tutkimista. Ja niinhän niille kaupasta ostetuiden vaatteiden kuvillekin usein käy...

Vuosi 2010 ja lupaukset tälle vuodelle

VUOSI 2010

TAMMIKUUSSA hehkuimme vielä vastakihlatuiden onnea ja jatkoimme loputtomalta tuntuvaa remonttia.

HELMIKUU toi tullessaan tuparit, jotka olivat varmasti vuoden parhaimmat juhlat meillä (ihan kuin niitä meillä olisi monia vietettykään...)! Siihen mennessä remonttikin oli edennyt jo siedettävään kuntoon.  Miehen sisko muutti väliaikaisesti meille toisaalta koittelemaan meidän parisuhdetta ja toisaalta taas tuomaan vaihtelua tylsään arkeemme.

MAALISKUUSSA vietimme ihanan päivän kummityttömme ja hänen siskonsa kanssa, mahdollistaen samalla heidän vanhemmilleen vapaapäivän kahden kesken. Itselläni vuosi jatkui töiden merkeissä ja mies sai töitä, jotka tosin pääasiassa vaatii matkustelua ympäri Suomen.

HUHTIKUUSSA totesimme olevamme vanhoja, sillä ohitimme molempien syntymäpäivät niitä sen kummemmin juhlimatta. Syntymäpäiväni ilta jää kuitenkin itselleni ikuisiksi ajoiksi mieleen, sillä silloin mies näytti vihreää valoa vauvahaaveilleni ja lapsen yritys sai alkaa.

TOUKOKUUSSA arkemme rauhoittui kun miehen sisko vihdoin sai oman asunnon ja jo samassa kuussa hänen poikansa syntyi ja hurmasi meidät täysin.

KESÄKUU kului töitä tehden, minä täällä, mies milloin missäkin. Juhannuksen saimme kuitenkin olla samassa paikassa ja vietimme sen hyvässä seurassa helteestä nauttien.

HEINÄKUUSSA toimin töissä varajohtajana muiden ollessa lomalla. Kuun lopulla alkoi minunkin kauan odotettu kesälomani ja mieskin varasi itselleen pari viikkoa vapaata. Kiertelimme ympäri Suomea roundtripillä ja ehdimme nähdä ja kokea paljon.

ELOKUUSSA kävimme ystäväni kanssa Tallinnassa perinteisellä "viinin haku matkalla". Lomani lopulla ehdin vielä nauttia helteistä, kokea Veera-myrskyn tuhot, käydä asuntomessuilla ja remontoida eteisen ja makuuhuoneen. Loman jälkeen odottikin töihin paluu uusien lasten, tiimin ja tilojen kanssa.

SYYSKUSSA tehtiin töitä. Samoin kuin LOKAKUUSSA. Totuttelin jälleen toimimaan eskarin opettajana vuoden tauon jälkeen ja kuukaudet vain vaihtuivat. Sählyn pelaamisen sentään aloitin yhdessä miehen kanssa syksyn kunniaksi.


MARRASKUU toi kaivatun loman ja hyppäsimme punavalkoisin siivin Thaimaan lämpöön. 

JOULUKUU hävisi kuin tyhjään, sillä kotiuduimme reissusta vasta 10.päivä ja sitten olikin jo joulu. Rauhallinen päätös vuodelle 2010.

VUOSI 2011

En tee varsinaisia uuden vuoden lupauksia, sillä toisia en voi pitää ja toisista pidän kiinni liiankin tiukasti. Mutta tässä asioita jotka haluaisin muistaa ja joista haluaisin pitää kiinni mahdollisimman hyvin.

- Positiivisuus. Haluan nauttia elämän pienistä iloista ja unohtaa turhan murehtimisen. Elämässä on monia iloisia asioita, ne vaan täytyy löytää. Pienikin asia voi tuoda ison ilon! Joku päivä se voi olla hymy toiselta ihmiseltä, joku toinen päivä taas auringon paiste tai oikeanlainen aamupalajugurtti jääkaapissa :)

-Terveellinen elämäntapa. Lisää liikuntaa ja terveellisempää ruokaa. Ei liian tiukkapipoista toimintaa, muuten yritys loppuu ennen kuin ehtii kunnolla alkaakaan. Vaan sen verran kun tuntuu hyvälle. Ehkäpä pieni elämäntapamuutos tuo tullessaan lisää energiaa ja hyvää oloa.

- Jäitä hattuun. Elämässäni on kaksi asiaa joita haluan enemmän kuin mitään: äidiksi ja vaimoksi pääseminen. Tänä vuonna pyrin ottamaan asiat rennosti ja yritän muistaa että kevät 2012 tuo joka tapauksessa jotain positiivista. Ensisijainen haave on tietysti tulla äidiksi, mutta jos en siinä vielä siihen mennessä onnistu niin menemme naimisiin (shh, se on salaisuus). Tai tietysti jos ehdin tulla äidiksi ennen sitä, saan parhaimmassa tapauksessa molemmat :) Positiivisesti ajateltuna, voin siis loppuvuodesta alkaa hössöttää häistä mikäli vauvaa ei vielä silloinkaan kuulu eikä näy!