torstai 29. elokuuta 2013

Satunnaisia ompeluksia

Kummityttö täytti huimat neljä vuotta elokuun alussa ja tämä kummihan päätti tietysti "ihan pikaisesti" ommella tunikan, joissa helmat hulmuaa (muut ei tietenkään tullut kysymykseenkään, prinsessasta kun on kysymys). Noh, tiedättehän te mitä käy kun "pikaisesti vaan surautetaan". 


Aika kauas pikaisesta jäi tämäkin tekele ja syntymäpäiväpakettiin jouduin käärimään kaupan tätien antimia. Monien mutkien jälkeen tämäkin kuitenkin tuli valmiiksi ja lopputuloksesta tuli kuin tulikin siedettävä. Itse käyttäjän kommenttia tosin vielä odottelen, sillä jos posti on kulkenut ajallaan, tämä on kolahtanut laatikkoon vasta tänään. Kaavana on Ottobren Flow-tunika, koko 110cm. Milloin kummin murusta kasvoikin jo iso tyttö?


Joskus pikaiset surautukset myöskin ovat sellaisia, siitä todisteena tämä paita omalle neidillemme. Sain kaverilta aikuisten kokoisen pipon, joka oli tehty kakkoslaatuisesta muffinssi-kankaasta. Koska pipossa oli niin suuria värivirheitä oikealla puolella, ei jäänyt vaihtoehdoksi muuta kun purkaa se ja hyötykäyttää ne osat, joissa virhettä ei ollut. Kaapista sattui löytymään oikean väristä tähtikangasta lisukkeeksi ja siinäpä se, pussihihainen paita on valmis. Hieman tosin tuli tiukka käytettävissä olevan kankaan leveydestä johtuen, mutta käytetään sen aikaa kun päälle menee ja laitetaan sen jälkeen kiertoon.

P.S. Jos oikein tarkasti tihrustatte, voitte nähdä molempien vaatteiden niskassa leiman. Yksi Lidlin leimasimen uusi omistaja siis täälläkin, tuolla saa kivasti vaatteisiin painettua koonkin muistiin! Jatkossa täytyy vaan tarttua siihen laitteista luotaantyöntävimpään (=silitysrauta), sillä ilman silitystä leima kärsi jo ensimmäisessä pesussa.

tiistai 27. elokuuta 2013

"Hauva, hauva!"

Hauva on ollu meidän molemmilla lapsilla ensimmäinen sana ja pitää pintansa vaikka uusia sanoja onkin tullut jo paljon. Sitä myös toistetaan kovasti kun nämä äidin ompelemat paidat nähdään, eli ei liene aivan piloille minun aplikointiyritykseni mennyt!


Tämä kokeilu tosin muistutti minua siitä, etten todellakaan ole aplikoivaa sorttia ja muistan sen toivottavasti jatkossa taas. Se kaikki lankojen vaihtelu ei vain ole minua varten, haluan kaikki tänne nyt heti, eli kärsivällisyys riittää huomattavasti paremmin peruspertsan ompeluun.


Paidat on ommeltu vaihteeksi Brave Fireman -kaavalla, tytölle tosin hieman kavennellen. Ja vaikka nämä paidan koristivatkin ufo-pinoa aivan liian kauan, ne mahtuu onnekseni vielä lasten päälle. Eriasia on tietysti se, tuleeko t-paita kelejä enää tänä kesänä. Onneksi sentään meillä sisällä on lämmin, eli voin ainakin oman kodin seinien sisällä ihailla sitkeyttäni saattaa paidat valmiiksi täydellisen motivaation loppumisen jälkeenkin!


Meillä oli ystävän kanssa minilanit viikko sitten kun isovanhemmat ystävällisesti huolehtivat jälkikasvustamme. Nämäkin paidat saivat viimeiset tikkauksensa silloin, samoin kuin iso pino muitakin vaatteita. Niistä kuitenkin lisää myöhemmin, kunhan saan kuvia lisäiltyä.

Arki on melko hektistä nykyään kun mies tekee töitä maanantaista torstaihin toisella paikkakunnalla. Onneksi meillä on sentään pidennetty viikonloppu aikaa latailla akkuja aina tulevalle viikolle. Sitä tämä äippä tarvitseekin neljän päivän jäljiltä, sen verran tehokkaasti nuo kaksi vajaa puolitoistavuotiasta osaa imeä mehut kenestä tahansa!

perjantai 9. elokuuta 2013

Syysmasennus?

Laiskottaa. On täysi ompelujumi. Valmistakin on, mutta en jaksa blogata. Heinäkuun haasteen päivityskin pitäisi tehdä. Mutta kun en jaksa. Täytyisi kai mittauttaa hemoglobiini, ei aina voi väsyttää. Vai voiko? Liekö syynä syksy vai tuttivieroitus ja sairastelut? Harmaa ilma?

Oli mikä oli, menen leikkelemään kankaita. Jos ompelu ei houkuta, täytyy leikellä kankaita. Onpahan ainakin jotain ommeltavaa sitten kun buumi taas iskee.


Tässä sentään heinäkuun haasteeseen ommellut säkkituolin- ja patjan päälliset. Onneksi tein irrotettavat, säkkituoli ehti olla yhden yön paikoillaan kun aamulla jo jouduin nakkaamaan sen pesuun. Kangastusseilla kun ei ehkä ole järkevää peittää falskanneen vaipan jälkiä kovinkaan kauaa, luulen. Muuten aion kyllä naamioida noista mahdolliset elämisen jäljet käyttämällä kangasta äidin värityskirjana, lastenhuone ja valkoinen kun ei aina ole se paras idea.

perjantai 2. elokuuta 2013

Tahmatassut

En tiedä teistä muista, mutta meiltä löytyy kotoa kaksi pientä tahmatassua, joskus kaksi isompaakin. Siksi tartuin innolla mahdollisuuteen kokeilla Vanishin tuotteita Buzzadorin kautta. Olen siis jo vuosia toiminut Buzzadorina ja aina aika ajoin sähköpostiin kolahtaa viesti, jossa kysytään innokkuutta kokeilla jotain tiettyä tuotetta. Vastapainoksi minä kerron tuotteesta ystäville ja tutuille ja annan palautetta Buzzador-sivuston kautta.


Tällä kertaa tosiaan testiin pääsi Vanish-sarjan tuotteet. Vaikka meiltä löytyykin kasapäittäin tahraisia vaatteita, sain kerrankin sotkea oikein luvan kanssa. Buzzador-paketin mukana tuli kangasliina, jonka jokainen sai sotkea millä haluaa ja näin haastaa Vanishin. Itse sotkin liinan lapsiperheellisten tuttuihin sotkuihin, minun liinastani löytyi siis mustikkaa, oliiviöljyä ja porkkanaa.


Koska tiskipöydän reunalla sattui olemaan mehupullo, lorautin vielä sitäkin liinan reunaan ja annoin koko komeuden kuivua päivän (en tiedä muista, mutta meillä ei ainakaan pestä tahroja pois välittömästi). Ja kyllä, samaltahan tuo liina näytti kun vuosikkaidemme paita usein syönnin jälkeen!


Tahrojen kuivuttua laitoin valkopyykille tarkoitettua Vanishia veteen ja liinan likoon. Se ehti olla siellä ehkä viisi minuuttia kun nostin sen pois ja lähes kaikki tahrat oli hävinneet (yllä!).

Lopuksi liina vielä pyykkikoneeseen muiden pyykkien sekaan ja pesuainelokeroon tavallisen pesuaineen lisäksi Vanishia.

Tässä kohtaa pitäisi olla kuva puhtaasta liinasta, MUTTA... Koska minulla on kaksi pientä ja ennen kaikkea ehtivää apulaista, liinaa on taidettu tarvita kipeästi jossain muualla kuin äidin kameran linssin alla. Mutta niin kuin jo yllä olevasta kuvasta voi päätellä, liina puhdistui hyvin. Aivan pienet jäljet oli jääneet porkkanasta, muutoin liina oli pesun jälkeen puhdas.

Laitoin samaan koneelliseen lasten likaisia vaatteita, mutta niistä en valitettavasti saanut aivan yhtä vakuuttavia tuloksia. Pinttyneet kuola-, ruoka- ja kakkatahrat saavat vielä uusintakäsittelyn kunnon Vanish-kylvyn saattelemana, sillä vaikka tahrat vaalenivatkin suurimmassa osassa vaatteista, ei ne aivan puhtaiksi lähteneet. Jatkan siis testailuja ja palaan kun saan tuloksia uusista testeistä!

Onko jollain teillä lukijoista kokemusta Vanishin tuotteista, oletteko tykänneet?