maanantai 20. tammikuuta 2014

Huppari ilman huppua

Joka tyypin kaavakirjan raglanpaidan kaavalla ompelin itselle hupparin, johon ei tosin lopulta tullutkaan huppua vaan kaulus.


Tästä tuli kiva talvivaate ja huonoista kuvista huolimatta se on mielestäni ihan ok näköinenkin (tosin kuvaa katsellessani huomaan, että etuosa suorastaan huutaa kengurutaskua!). Peruspaita, mutta enpä siltä muuta toivonutkaan. Ja mikä tärkeintä, hyvä päällä!


Tämä on ommeltu Tampereen messuilta ostetusta joustocollegesta. Kieli pitkällä odotan Ikasyrin lähetystä ja vinoraitoja, siitä kun on tarkoitus tulla jotain saman tyylistä. Josko siihen laittaisi sen hupunkin.

perjantai 17. tammikuuta 2014

Poitsulle syrämmiä ja työkoneita

Ikasyrin sydämiä tuli tilattua meille uusissa väreissä ja pojalle niistä tuli huppari.


Bottoned Up -paidasta otin hieman mallia leikellessäni (huppu oli muistaakseni Pandasta muokattu) ja loput saksin oman mielen mukaan. Kasvunvaraa tuli reilusti, mutta käytetään sitten vaikka kesällä ohuen takin asemasta. Visiot olivat tällä kertaa toteutusta hienommat ja mietinkin että lisäisinkö vielä taskun tuomaan ryhtiä paitaan. Hommaan en silti ole vielä ryhtynyt, sillä ensinnäkään en ole varma jäikö kangasta enää edes taskun verran ja toiseksi odottelen että poika kasvaa ja näkee miltä tuo oikeasti näyttää päällä kun se ei roiku joka suunnalta.


Tämä työmaapaita osui silmiini pyykkinarulta vaatteita viikatessani ja muistin etten ole sitä esitellytkään. Ei sillä että tässä mitään esiteltävää olisikaan, peruspaita ilman mitään erikoisuuksia. Tämä kuuluu sarjaan tulipahan tehtyä.

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Rakkauksia

Jos jotain kangasta voi rakastaa, niin tässä se on! Ikasyrin Kaverit kolahti heti tullessaan ja aikani taisteltua vastaan sorruin napsuttelemaan niitä meillekin. 


Ja kyllä muuten kannatti! Tästä tuli heti ompelus, jota voittanutta ei vielä ole minun koneen paininjalan alta noussut. On jo lähellä, etten käy pyykkäämässä mekkoa käsin tämän odotellessa pyykkikorissa sopivaa seuraa pesukoneeseen pääsyä varten. Mustat tähdet kruunaavat kokonaisuuden ja malli on se, jota olen suunnitellut valehtelematta lasten syntymästä lähtien. Noh, eihän sen toteuttamiseen mennytkään kuin 1v 9kk, mutta hyvää kannattaa odottaa! Nyt lupaan, ettei tämä jää tähän vaan näitä tulee lisää. Kaavana käytin Kisuliini-bodya ja Panda-hupparia sopivasti soveltaen.


Onnekseen äiti ei olen ainut joka mekosta tykkää, vaan tyttökin hokee "mekko" ja "tassu" (=tasku) tämän tästä. Äidin vaan on parempi muistaa ennen pesua tarkistaa tuo "tassu", sillä sinne mahtuu yllättävän iso kasa legoja jemmaan ;)


Ettei poika jäisi kokonaan huomiotta, täytyi hänellekin keksiä jotain. Keksin tässä jokin aika sitten, että voin ommella itse huppareita ilman että ne ovat liian kuumia. Ongelmana on siis ollut, että poika on aina hiki päässä ja kaupan huppareissa kangas on lähes poikkeuksetta aivan liian paksu sisäkäyttöön. Ja minusta kun hupparit ovat hurjan söpöjä näillä pienillä talliaisilla. Tuumasta toimeen siis ja nyt on meidänkin pojalla sopiva trikoohuppari!


Koska "piipaa" on tällä hetkellä kova juttu, leikkelin silityskalvoista poliisiauton paidan rinnuksiin. Silityskalvoista tulikin tämän postauksen toinen rakkaus, sillä olen tavattoman laiska aplikoimaan. Kalvojen kanssa näpertäminen taas on juuri minulle sopivaa puuhaa siitä huolimatta, että vihaan silitysraudan käyttämistä. Helpompaa se kuitenkin on kun jatkuva lankojen vaihtaminen ompelukoneeseen!

Toivottavasti vuosi jatkuu yhtä hyvin, on nimittäin kiva aloittaa vuosi sellaisten ompelusten kanssa, joista tykkää niin käyttäjät kuin tekijä!

perjantai 10. tammikuuta 2014

Viime vuonna ommeltuja

Vuosi vaihtui ja kuvien kätköistä paljastui vielä jokunen bloggaamatta jäänyt tekele.


Tämä huppari valmistui jo useampi kuukausi sitten, mutta harmistuksissani en sitä ole saanut kuvattua. Koska neulos venyy paljon, tuli tästä hieman liian reilu. Sen kanssa tosin pystyisin vielä elämään, mutta eniten häiritsee vetoketjun kohdalta kankaan kohdistaminen. Purin sen jo useampaan otteeseen, sillä tukikankaista huolimatta kangas halusi elää omaa elämäänsä. Nyt alareuna jo pysyykin kohtuullisesti  aisoissa, mutta yläreuna on kaukana siitä. Uhkaavasti näyttää siltä, että kyseinen huppari katoaa käyttämättömänä kaapin uumeniin aikansa sieltä kurkittuaan.Uskallan nimittäin suuresti epäillä omaa viitsimistäni vetoketjun korjauksen suhteen.





 Merinovillatuubihuivi kaksinkertaisena. Sisällä yksivärinen ruskea villa, päällä Ikasyrin tähtiä. Itselleni tein, mutta mies tykästyi tähän käytössä ja täytynee siis ommella itselle uusi. Eipä sillä, itse pidän napakasta huivista joka ei päästä kaulaan kylmää mistään rakosesta, joten voinpahan samalla tehdä itselleni hieman pienemmän. Tuo merinovilla on kyllä ihanan pehmeää ja lämmintä, tykkään siitä kovasti!


Nämä koirapaidat lojuivat tovin jos toisenkin ompelupöydällä. Jopa niin kauan että kerran jo valmiiksi leikkaamani resori katosi ja jouduin kerjäämään kaverilta uuden palan. Sain resorin, mutta en tullut sen kanssa juttuun! Mokoma ryttyili minulle minkä ehti ja pääntiet ovat luokattoman näköiset. Nakkasin paidat kuitenkin pyykkiin ja katson sen jälkeen mitä niille teen. Eikös ne Teletapitkin tykkää hokea "uudestaan, uudestaan"...?

 Tytölle ompelin sivusaumaan taskun, ja se jos jokin onkin ollut hitti kuluneina viikkoina!

 

Loppuun vielä kuva meidän tämän vuoden joulukuusenkoristeesta. Joka vuosi olen askarrellut jotain uusia koristeita kuuseemme vanhojen seuraksi ja tänä vuonna sinne pääsi rautalangasta ja puuhelmistä väänneltyjä tähtiä. Alunperin olin suunnitellut näitä joulukortteihin, mutta loulta menin sieltä mistä aita on matalin ja itse askarreltujen korttejen tilalle lähtivätkin valokuvakortit lapsista. Ja hyvä niin, tykkään näistä tähdistä paljon ja mielellään katselen niitä meillä ensi vuonnakin!

Joulupukin apuri

Koska bloggaaminen vaihteeksi tökkii, päätin aloittaa puhtaalta pöydältä ja blogata nyt roikkumaan jääneet kuvat ilman sen suurempia saatesanoja. Tässä siis jotain kuvia pukin pajassa valmistuneista töistä olkaa hyvä!


Lapasia tuli tehtyä enemmän ja vähemmän, suurin osa tosin jäi kiireessä kuvaamatta. Mm. näitä sydänlapasia valmistui useammassa värissä ja näistä kyllä tykkään! Kun saisi aikaiseksi, ompelisin itsellenikin yhdet! Käytössä oma kaava.


Mustia tähtipipoja tein muutaman, toinen meni pukin konttiin ja toinen jäi omalle miehelle. Tähän miehen versioon suunnittelin lisääväni vielä heijastintähden silitettävästä kalvosta, että näkyy pimeälläkin. 


Äitini vihjasi joskus, että tarvitsee pipon. Niinpä hänelle valmistui merinovillavuorilla pipo ja tuubihuivi pojan kanssa valitusta kankaasta (poika istui sylissä ja osoitti kyseistä kangasta tietokoneen näytöltä hokien mummoa, joten olihan se ostettava ;) ). Lisäksi vielä fleecellä vuoritetut lapaset.


Lasten serkun paketista kuoriutui yökkäri kaapin kätköistä löytyneistä kankaista. Tämänkin kohdalla oma poika yritti puuttua peliin, sillä ihastui kankaassa oleviin autoihin. Vimmatusti pyöritti päätään kun kysyin tehdäänkö tästä serkulle yökkäri. Mutta sinne meni, katsotaan josko kankaan jämistä saisi vielä omallekin jotain.


Kaavan pohjalla Kisuliini-body ja housuina Saimit.