Lupasin joskus kauan sitten laittaa kuvia lastenhuoneesta, kunhan se muokkautuu valmiimmaksi. Valmista ei ole tullut, mutta leikit siellä tuntuvat maistuvan silti. Päätin laittaa pari (huonolaatuista kännykällä räppäistyä) kuvaa nyt kun vihdoin tänään alhaalla ollessani lupaukseni muistin.
Parin säkkituolissa huonosti nukutun yön jälkeen lastenhuoneeseen muutti mummolasta vanha hetekka. Sitä onkin tarvittu useampana yönä kun joku/jotkut pienen pienet rääkyläiset ovat tarvinneet äitiä kellon ympäri. Aina ei tosin hetekkakaan ole tarpeeksi lähellä ja olenpa joskus nukkunut paljaalla lattiallakin pinnasängyn vieressä kun ilmeisesti tieto äidin epämukavasta olosta on auttanut pieniä ihmeitäni nukkumaan. Vaikka tuo sänky on tehnyt lastenhuoneesta kovin ahtaan, on se korvannut tilan puutteen parempien yöunien lisäksi myös satunnaisten päiväunien avulla. Ja vaikka ikkunan alla on kova veto ja äidin niskat ovat näin ollen vielä normaaliakin huonommassa kunnossa, ei tuosta luovuta vielä hetkeen.


Tytön sängyn päällä on enoni vaimon työkaverin (selkeää, eikö!) maalaamat taulut, joista ensimmäisen sain itse rippilahjaksi. Sain päähäni kysyä taululle kaveria, ja niin saimme prinsessan viereen prinssinkin. Näistä tykkään kovasti, vaikka yleensä rakastankin kirkkaita ja selkeitä värejä. Kuvat ovat luokattoman huonot ja ei todellakaan tuo esiin taulujen kauneutta.
Pojan sängyn yllä ei vielä ole mitään, mutta ehkä vielä joskus. Kuvan laidassa näkyvän lipaston päälle olen pyytänyt isääni rakentamaan lokerikkohyllyn jota luultavasti esittelen myöhemmin. Lipaston sisällä säilytetään lasten vaatteet ja jos en vielä ole maininnut, tuo nielee sisäänsä mielettömän määrän vaatteita ja tavaraa!
Tuo kuvan yläreunassa näkyvä joutsen on muuten minun tekemäni ja sen saa lentämään narusta vetämällä. Olen sen tehnyt opiskeluun kuuluvalla puutyökurssilla ja muistin onneksi ottaa sen käyttöön ajoissa. Kun tuohon kyllästyn, minulla on vielä jemmassa oma vanha Dumpo-norsuni, joka toimii samalla tavalla ja jonka voin vaihtaa joutsenen tilalle niin halutessani.
Sillä aikaa kun äiti kuvailee huoneen toista päätä, arki näyttää selän takana tällaiselle. Ja oikeastihan tässä on vain puoli totuutta, sillä tyttö oli kuvan ottohetkellä yökylässä mummolassa ja tuhoajia oli normaalin kahden sijaan vain yksi (lisäksi olin jo kerran ehtinyt siivota nuo lelut nätisti laatikkoon ja kirjahyllyyn...).
Tässä vielä vaatehuoneen ovea koristava kirahvi, jonka äitini oli jostain ostanut muutamalla eurolla. Eihän tuo välttämättä sisustuksen väreihin käy, mutta eipä tuo huone nyt muutenkaan niin viimeisen päälle ole ja lapset tykkäävät tuota katsella ja taputella. Eihän tuo huone minua varten ole, vaan lapsia!