perjantai 22. marraskuuta 2013

Nappilistojen treenausta

Ompelin joskus ennen lapsia hupparin nappilistalla ja totesin ettei se todellakaan ole minun juttuni ja vannoin etten enää ikinä edes yritä sitä. Aika kului ja minkäs kimpusta itseni yllätinkään?


Ensin muokkasin peruspaidan kaavasta tytölle hieman tunikamaisemman paidan nappilistalla. Koska tässä kulkee sauma rinnan alla, ei tämä vielä ollut paha nakki. Ja paidasta tuli kyllä kiva, tykkään kovasti!


Minä, joka ei normaalisti edes tiedä mitä sana silitysrauta tarkoittaa, käytin sitä tukikankaiden kiinni silittämiseen ja ehkä sen huomaa. Listasta tuli jopa omaan silmään melko siisti (vaikka kuvassa näyttääkin vinksottavan). Liekö voisi jatkossa tutustua tuohon kapistukseen useamminkin? Noh, ehkei sentään liioitella, mutta jos edes silloin tällöin!


Pojalle askartelinkin sitten ihan oikean nappilistan ilman poikkisaumoja. Yritin ensin Ottobren ohjeella ja päädyin käyttämään ratkojaa rankemmalla kädellä. Lopulta saksin jo valmistuneen pipon saadakseni vielä toisen nappilistaan tarvittavan kankaanpalasen samasta kankaasta ja päätin käyttää omaa päätäni. Juuri tällä kertaa se kannatti, sillä vaikka toisen kappaleen kohdalla laiskotti jo niin että tukikankaatkin jäivät laittamatta, sain kun sainkin aikaiseksi toimivan nappilistan. 
 
 

Ja ihmeekseni siitäkin tuli yllättävän siisti.

Molemmat paidat ovat olleet kovassa käytössä ja saatan jopa uskaltautua nappilistojen pariin uudemmankin kerran.

Pojan paidan kaava Bottoned Up koossa 92cm, tytön muistaakseni On the Road reippaasti muokattuna.

tiistai 12. marraskuuta 2013

Itselle

Tässä muutama itselle valmistunut. Pilvitrikoosta tein onion muokkauksella kokeiluversion tunikasta. Tästä tuli lopulta kyllä tosi kiva, mutta jatkossa on parempi muistaa etten ole kokoa m edes ilman saumanvaroja, sillä isohan siitä tuli. Kavennellen vähän joka saumasta sain tästä muuten ihan hyvän, mutta hihan pyöriö on liian iso ja jättää taakse rutut. Jatkossa siis taas xs-kaava käyttöön ja helmaan vaan reilut saumanvarat niin ei tule makkarankuorta. ...joku kun on piirtänyt kaavan vain xs ja m -koossa laiskuuttaan...


Kotihousut joustocollarista, legginssien kaavasta muokattuna. Paljon jäi vielä hiomista kaavan suhteen, mutta kyllä nämä kovassa käytössä on kotona olleet. Niin ihanan tuntuiset jalassa! Haaveilen samaa materiaalia olevista legginsseistä takataskuilla.


keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Tarpeeseen ommeltua

Tyttö on kasvanut pituutta ja vanhojen housujen lahkeet ovat jääneet auttamattomasti liian lyhyiksi. Ensihätään muutamat joustocollegesta ommellut housut vanhalla tutulla City Mous -kaavalla muokkailtuna. Enää ei vilku nilkat!



Kuvassa resori jäi ruttuun, mutta eiköhän tästä perusidea kaikille selviä. ...Ja sehän on tietysti se, miten hienosti neiti osaa pyydettäessä näyttää napaansa (eli nostaa paidan pois että äiti saa kuvan räpsäistyä :D ).

Loppuun vielä muutama ylistyssana Viledan mikrokuituliinoista, joita sain Buzzadorina kokeilla. Olen viimeaikoina huomannut, että siivous todellakin on välineurheilua ja siitäkin pahasta saa mukavampaa kun välineet ovat kunnossa. Tykästyin mikrokuituliinoihin jo aiemmin kun Clas Ohlssonilla sattui joskus silmään neljän paketti jokainen eri tarkoitukseen tarkoitettuja liinoja ja päätin kokeilla. Ne jäikin meillä käyttöön niin keittiössä kuin muussakin siivouksessa. Siksi olikin kiva saada vertailuun myös Viledan vastaavat siivousliinat, eivätkä nekään tuottaneet pettymystä.

Kukaan ei kiinnitä kuvassa huomiota taustalla näkyviin ruoka-aineisiin. On meillä kuiva-ainekaappikin, mutta sen ovat vallanneet kutsumattomat vieraat ja häätö on käynnissä :/ Vinkit riisihärön häätämiseen ovat enemmän kuin tervetulleita!

Tämä liina on nyt ollut muutaman viikon keittiössä käytössä ja toimii loistavasti mm. lasten aiheuttamiin tahmoihin! Kuvassa näkyvät raidat johtuvat siitä, että liinassa toinen puoli on tarkoitettu hankaamista vaativiin tahroihin. Joka toinen raita on siis saman tuntuista lenkkiä kun tarranauhassa olevat lenkit ja niiden ansiosta tahrojen pyyhkiminen on helppoa. Ja mikä parasta, kun liina alkaa haista, nakkaan sen pyykkikoneeseen ja taas se on käyttökunnossa. Tämän puheen jälkeen minun on kai turha sanoa että kyseinen liina tulee olemaan meillä kovassa käytössä?

Toinen suurta ihastusta aiheuttanut tuote oli kylpyhuoneeseen tarkoitettu sieniliina. Meillä sillä on pyyhitty kaikki mitä keksiä saattaa! Toimi loistavasti myös pika-apuna laiskalle ikkunanpesijälle: pyyhin ikkunan siihen tarkoitetulla liinalla ja totesin etten saa siitä siistiä. Otin sieniliinan käteen lastan sijasta ja yksinkertaisesti kuivasin ikkunan sillä, eikä raidoista tietoakaan, jäljelle jäi vain puhdas ikkuna. Tässä toinen varmasti käyttöön jäävä tuote tämän kokeilun jäljiltä!

maanantai 4. marraskuuta 2013

Huonoja kuvia ja pikaisia ompeluita

  Ilman sen suurempia tarinoita laitan liutan kuvia. Tässä ainakin osa niistä pienistä jutuista mitä on tullut pitkin syksyä ommeltua. Pahoittelen huonoja kuvia, suurin osa on räpsäisty puhelimella pikaisesti kun on muistettu ettei näitä vielä ollutkaan kuvattu.


Kaulurin ja lapasten koeversiot, molempiin jäi vielä hieman hiomista ainakin koon suhteen.


Nämä lapaset tulikin sitten jo käyttöön, vuorina merinovilla.


Nämä lähti kaverin käsiä lämmittämään, näissäkin merinovillaa vuorina. Toiset vastaavat (tosin fleece-vuorilliset) odottavat sijoituspaikkaansa kaapin kätköissä.


Pipoja jämäpaloista. Näihin kulutin ne viimeiset soirot kankaista, omille ja muiden lapsille.


Eihän nyt omaakaan päätä sovi unohtaa!


Tämä taas meni kaverille lenkkipipoksi, toisenkin hänelle ompelin, mutta kuva jäi. No, kuvitelkaa tähän pinkki tähtipipo punaisella (kai, en edes muista enää :D) vuorilla.


 Mies osti tapletin kulkemaan työreissuilla mukana ja sille ompelin vetoketjullisen pussukan (joo, juuri tuo musta möykky kuvassa) joustocollarista. Vuorina polarfleece ja välissä pehmukkeena vanu. Tämä vaatisi vielä uuden yrityksen, sillä tuli aavistuksen liian pieni. On kuitenkin toiminut käytössä, katsotaan saanko koskaan ommeltua uutta. Kekkistä olisi kuulemma toiveena ja ajatuksena olikin isänpäivälahjaksi sellainen ommella, mutta sehän on jo tällä viikolla! Ja tapletti on tietysti miehellä mukana (enkä ole ottanut mittoja ylös), lapset jaksavat tehdä nukkumaan menosta hankalaa ja oma-aika on niin ollen minulla lähes nollissa. ...ehkä jouluksi?