torstai 30. joulukuuta 2010

Vuoden viimeiset kuulumiset.

Hiljaista on pidellyt. Jotenkin en vain ole saanut aikaiseksi mitään tämän blogin saralla. Ja aika hiljaista on ollut käsitöidenkin suunnalla. Ennen matkaa käytimme viikonlopun ystäväni kanssa kankaanpainantaan ja tulostakin tuli. MUTTA. Minne olen kadottanut ottamani kuvat? En tiedä. Täytyy etsiä vielä toiselta koneelta kunhan mies tuo sen takaisin kotiin.

Matka vei taidokkaasti joulukuun alusta kaksi viikkoa ja sinne jäi siis kaikki hienot ideat itse tehdyistä joululahjoista. Tänä vuonna jätin paketeista stressaamisen ja keskityin 10km pitkästä rannasta nauttimiseen.
Ehkä ensi vuonna?
 
Rayong. Nice Beach -hotellin edustalta.

 Tämän vuoden viimeiset päivät kuluvat nyt aika rauhallisissa merkeissä, sillä selkäni sanoi naps. En tiennyt että selkä voi olla näin kipeä, mutta nyt tiedän. Yöllä kun kipu on pahimmillaan, mietin jo että mitä teen jos en pääsekään sängystä ylös. Eipä ole paljon ambulanssistakaan apua kun eivät pääse sisälle lukitun oven läpi. Ja tietenkin olen yksin kotona kun olen pahiten kipeä (ei ole ensimmäinen kerta!). Onneksi tällä kertaa vanhempani asuvat lähempänä, viimeksi apu tuli 250km päästä...
 
Luulisi tämän kaiken tarkoittavan vielä vähemmän käsitöitä, vaan eipä se niin mennytkään. Olen ollut koko viikon yksin kun mies on taas matkoillaan, ja miten luulet ajan kuluvan kaikki päivät neljän seinän sisällä? Päivällä on välillä aina hyviä hetkiä (kiitos lääkkeiden) eikä kipu ole aivan mahdoton. Silloin minä hyppään ompelukoneen eteen ja surautan muutama sauma kerrallaan vaatteita. Nyt on jo valmiina kummitytölle housut ja paita, samoin kun miehen siskon pojalle housut (kuvat niistä myöhemmin). Ja intoa riittää, harmi vaan ettei selkä anna kovin pitkiä ompeluhetkiä vielä anteeksi, saati sitten kaavojen tekoa ja kankaiden leikkausta. Elämäni ensimmäisen palmikkoneuleella tehdyn villasukankin sain valmiiksi, vain kaveri puuttuu!


Nyt kuitenkin lisää maistiaisia Thaimaan lämmöstä, ties vaikka lämpimät muistot parantaisi kipeän selänkin! (Valitettavasti en osaa Bloggerissa enää kuvia kääntää, joten muutaman kuvan kohdalla täytyy tehdä niskajumppaa)


Bangkok.






 


 Rayongin ja Ban Phen väliin jäävä ranta.





Maan päällinen paratiisi.



Elektroniikkaa seitsemässä kerroksessa.


Kiire Korvatunturille?

Bangkok 50-kerroksesta.



2 kommenttia:

  1. Oi, ihania kuvia reissusta... Etenkin nuo rannat! Harmillista, että selkäsi on kipeä! Selkäkipu on kyllä todella inhottavaa, itse ajoittain kärsin lihasjännityksestä ja huonoista istuma-asennoista johtuvista selkäkivuista. Mutta jotain positiivistakin kun olet kerran ehtinyt neuloa ja ommella. Neulomista itsekin kaipaan, pitäisi saada jotain alulle.

    VastaaPoista
  2. Krooninen aikapula täälläkin tuntuu olevan, joten siinä suhteessa tosiaan sairasloma toi hieman vaihtelua. Vaikkakaan sitä kipua en olisi välttämättä tarvinnut... Nyt kuitenkin jo parempi ja huomenna voi palata kokeilemaan kestääkö selkä normaali arkea. Jos vaikka saisi vielä jotakin tehtyä töiden jälkeenkin, ompelupöydällä (tai pikemminkin viereisellä sohvalla) on monta työtä kesken ja sormet syyhyää niiden kimppuun. Aloittamninen vaan tuntuu aina olevan se hankalin osuus!

    VastaaPoista