Lapsille valmistuneita

Tähän pikaisesti jotain pientä lapsille tehtyä.

Korut neidille käsityömessuilta ostetuista helmistä. Ja kyllä, rikki menivät jo ja odottavat paksumpaa kuminauhaa ja pujottelijaa.

Poika sai Saimien kaavoista muokatut farkut isänsä vanhoista housuista. Kuvassa eivät näytä kummoiselta, mutta jalassa nämä on ihan hauskat. Tosin vielä hieman liian isot, eli käytetään sitten keväämmällä kun ilmat taas lämpenee. Näitä teen varmasti lisää erilaisilla muunnoksilla, vanhoja farkkuja kun olen säästellyt ison kasan juurikin tähän käyttöön.

Merinovillatumput rukkasten alle. Itsellä lapaset ovat olleet yllättävän lämpimät, joten kokeillaan lapsillakin kun etenkin tyttöparka on perinyt äitinsä
olemattoman ääreisverenkierron.

Itselle ja äidille

Vanhempani karkasivat lumipyryä karkuun etelän maille ja pakatessaan äitini löysi tämän mekon. Ompelin tämän ennen lastemme ristiäisiä itselleni, mutta en saanut istumaan päälleni. Pyysin äitiäni kokeilemaan ja niin saikin mekko uuden kodin; paljon parempi äidilläni!

Silloin helma oli kääntämättä ja pari muutakin pikkuseikkaa kesken, mutta äitini sanoi tekevänsä ne itse. Ennen reissua sain kuitenkin mekon käsittelyyni takaisin, koska äitini ei ollut sille mitään tehnyt. Tein huolittelut loppuun ja lisäsin äitini pyynnöstä valkoisen kappaleen pienentämään kaula-aukkoa.

Kangas on jotain ohutta viskoositrikoota ja mekko istuu mielestäni erittäin hyvin äidilleni. Tänään ehkä kuulen tuliko se myös käyttöön, sillä meillä joulupukkiakin kovemmin odotetut mummo ja ukko palasivat viime yönä reissusta kotiin.

Tämän ompelin itselle pikaisesti ennen ompelijoiden pikkujouluja Onionin kaavaa muokkaillen. Harmi että muuten ihan kiva paita jäi kuitenkin vetämättä päälle kun kiireessä unohdin miettiä kankaan kohdistamisen huolellisesti. Itseäni kohdistaminen häiritsee valtavasti ja olipa miehelläkin hauskaa kun mokaani esittelin (ei tosin onneksi itse sitä huomannut ennen kun asiasta sanoin).

Aplikointia helpomman kaavan mukaan

Olen maailman laiskin aplikoimaan, vihaan lankojen kanssa puljaamista ja tukikankaiden kanssa säätämistä. Siksipä otin testiin silityskalvot ja aloitin yksinkertaisella.

Tytölle paita Sateenkaariraidasta. Sydämen silitin hieman liian ylös ja tilannetta korjaamaan laitoin alemmas vielä pienen sydämen tasapainottamaan kokonaisuutta. Paidan kaavaa en muista.

Kalvo on siis glitteriä ja tyttö ainakin tuntuu tykkäävän jatkuvasta tunnustelusta ja osoittelusta päätellen! Ja parin pesun jälkeen kuva on yhä paikoillaan ja näyttää samalta kuin uutenakin, toivottavasti kestää jatkossakin yhtä hyvin.

Seuraavaksi kokeiluun pääsi Tampereen kädentaitomessuilta ostettu heijastava arkki. Pipot kaksinkertaista joustocollegea ja ilman kaavaa. Valitettavasti pipojen kohdalla paha karma jatkuu, en vaan saa niistä tehtyä hyviä! Nämä odottelee nyt päätöstä siitä, pienennänkö niitä nyt ja samalla yritän muotoilla vielä uudelleen vai jätänkö suosiolla odottamaan kevättä ja päiden kasvua ja teen lopulliset päätökset vasta sitten.

Pojan pipoa koristaa orava...

...kun taas tytöllä pipossa vilkuttaa hiiri.

Uusi kalvotilaus on jätetty, olen rakastunut näiden helppouteen!

Joulukalenteri

En tiedä kuka tätä kalenteria hinkui eniten kun lapset tästä tuskin vielä mitään ymmärtävät, mutta siinä se nyt on!

Pusseista löytyy pieniä ylläreitä lapsille ja saattoihan siinä niinkin käydä, ettei äidinkään tarvitse pussilta tyhjin suin lähteä. Mutta jollekinhan ne suklaat on laitettava kun lapset eivät niiden päälle vielä ymmärrä!