Itselle ja äidille

Vanhempani karkasivat lumipyryä karkuun etelän maille ja pakatessaan äitini löysi tämän mekon. Ompelin tämän ennen lastemme ristiäisiä itselleni, mutta en saanut istumaan päälleni. Pyysin äitiäni kokeilemaan ja niin saikin mekko uuden kodin; paljon parempi äidilläni!

Silloin helma oli kääntämättä ja pari muutakin pikkuseikkaa kesken, mutta äitini sanoi tekevänsä ne itse. Ennen reissua sain kuitenkin mekon käsittelyyni takaisin, koska äitini ei ollut sille mitään tehnyt. Tein huolittelut loppuun ja lisäsin äitini pyynnöstä valkoisen kappaleen pienentämään kaula-aukkoa.

Kangas on jotain ohutta viskoositrikoota ja mekko istuu mielestäni erittäin hyvin äidilleni. Tänään ehkä kuulen tuliko se myös käyttöön, sillä meillä joulupukkiakin kovemmin odotetut mummo ja ukko palasivat viime yönä reissusta kotiin.

Tämän ompelin itselle pikaisesti ennen ompelijoiden pikkujouluja Onionin kaavaa muokkaillen. Harmi että muuten ihan kiva paita jäi kuitenkin vetämättä päälle kun kiireessä unohdin miettiä kankaan kohdistamisen huolellisesti. Itseäni kohdistaminen häiritsee valtavasti ja olipa miehelläkin hauskaa kun mokaani esittelin (ei tosin onneksi itse sitä huomannut ennen kun asiasta sanoin).