Jotain pientä ajankulua.

Lauantaina yllätimme mieheni kanssa itsemme kun päätimme leipoa yhteistuumin sämpylöitä ja mokkapaloja. Ja kyllä, äitiys toimii yhä leivonnaisissa, sämpylöistä tuli hyviä ;)

Ohje:

5 dl vettä

2 tl suolaa

2 rkl sokeria

1 pss kuivahiivaa

12-13 dl sämpyläjauhoja/vehnäjauhoja 

50 g margariinia

 

- Sekoita veteen (+42 C) suola, sokeri ja osa jauhoista joihin kuivahiiva sekoitettu.
- lisää loput jauhot ja pehmeä (sulatettu) margariini.
- alusta taikina ja anna kohota.
- leivo sämpylöiksi ja anna kohota.

225 C 10-12 minuuttia ja ei kun herkuttelemaan!

Tämä projekti meinasi tökätä jo heti alkuunsa kun nappilista ei osoittautunut minun kaverikseni. Pari iltaa pähkäiltyäni sain sen jotenkuten näyttämään nappilistalle, mutta ei se siisti vieläkään ole. Ja ohjetta en vieläkään ymmärrä! Alunperin olin ajatellut tytölle ommella samanlaisen vaaleanpunaisena versiona mutta nappilistan kanssa tapellessani päätin että tyttö ehkä käyttääkin mielummin vaikka liivihametta :D Eikä ongemat siihen loppuneet. Ensimmäistä kertaa päätin kokeilla "hunajakenno"-ommelta koristeeksi, enkä oikein pitänyt lopputuloksesta. Jatkossa teen ilman sitä. Etenkin kun kyseisen ompeleen takia etusormessani on yhä ne kaksi pientä reikää! Uskalsin kuitenkin muutaman päivän viiveen jälkeen ommella loputkin helmasta ja sain kun sainkin paidan valmiiksi. Lopputulokseen en vain vieläkään ole kovin tyytyväinen, sillä koneeni ei selvästikään tykkää ommella paksua kangasta moninkerroin ja se valitettavasti näkyy jäljessä. Samoin paidan malli hieman mietittyttää suurine huppuineen ja hieman lyhyen näköisine helmoineen. Täytyy kai vaan odottaa paidalle käyttäjää, jolloin mallin ongelmat saavat joko varmistuksen tai kumouksen. Kokoa taisi paidalla olla joku reilu 60cm ohjeen mukaan, eli minut tuntien joku 70cm voi olla lähempänä. Kuva vääristää hieman paidan muotoa, sillä hupparin sisällä on liian leveä henkari. Ihan noin bodarin näköistä kaveria en ajatellut paidan sisään tehdä ;)

Virkkauksesta olen viimeaikoina innostunut ja tällä kertaa tuloksena syntyi matto. Harmittaa vain kun kude loppui kesken ja matto jäi pahasti kesken, kun olin kuteen ostanut periaatteella "teen sen kokoisen maton mihin tämä riittää". Ohje jäi puoliväliin ja mielelläni olisin sen tehnyt loppuun saakka. Lisäksi meillä ei ole tarvetta tuon kokoiselle (vajaa 70cm) matolle, sillä anoppikokelas on niitä jo innoissaan virkkaillut meille joskus aikaisemmin. Täytyy kai käydä ostamassa lisää kudetta (löysin täältä läheltä kaupan jossa valikoima on hyvä ja hinnatkaan ei päätä huimannut! Tästä heidän sivuilleen.) ja virkata uusi matto, hieman himottaa kaikki ne herkulliset värit joita tarjolla olisi ollut, mutta en vielä uskaltanut lastenhuoneeseen niitä ostaa kun verhot eivät ole saapuneet.