Yökkäreitä

Kuka kumma noita muksuja venyttää?

Yökkärit ovat joutuneet yksi toisensa jälkeen pienten kasaan ja pakko oli hommata uusia. Kaupassa järkytyin niiden hinnoista ja sinne jäivät odottelemaan löysempää rahapussin vartijaa.

Itse klikkailin suunapäänä Noshin alennuksille ja laskin kuinka säästän kun teen itse. Turha kai mainita että työlle en laskenut hintaa, sillä tämähän on harrastus. Aikansa joutuivat lapsiparat kulkemaan kittanoissa yökkäreissä kun äiti ei vain saanut aikaiseksi ryhtyä toimeen.
Lopulta valmistui kuitenkin molemmilla lapsille muutama uusi setti pahimpaan hätään. Housuissa kaavana Saimi, paidoista en uskalla mennä sanomaan mistä kaavasta mahdoin pohjan ottaa ennen saksien viuhumista.

Ufojen pinosta löytyi kekkistä odotelleen nappeja vale-nepparilistaan. Koska en osannut kuosia kuvitella tytölle päiväkäyttöön, unohdin napit ja ompelin pariksi housut. Ja kas vain, tämäkin yökkäri oli valmis!

Lapsille vaatekaapin täydennystä

Ommeltiin yhdessä ystävän kanssa jokin aika sitten ja jotain sain silloin aikaiseksikin .

Neiti sai mekon isolla taskulla. Harmitus vaan ettei kangas kestänyt pesua harmaantumatta. No, käyttöön se silti tuli, eiköhän sieltä pian löydy myös iloisenkirjavia länttejä kun muutama ruokailu on takana ;) Kaavan pohjana käytin jotain peruspaidan kaavaa ja siitä sitten leikkelin vapaalla kädellä inspiraation innoittamana.

Jouduin piirtämään isomman paitakaavan täysin uudesta mallista (OB:n Autumn Forest 4/14, koko 98cm) ja sitä kokeilin lasten valitsemista kankaista. Ja kyllä vain, samisteluvaatteista taitavat tykätä kun taas valitsivat samat kankaat eri väreissä vain! Kaava itsessään sopi hoikalle tytölle hyvin, mutta pojalle malli on mielestäni kauttaaltaan turhan slim fit.

Tyttö sai vielä saman kaavan muunnelman ja siitä tulikin kiva. Kangas on kivan laskeutuva ja edessä oleva rypytys tuo vähän vaihtelua muutoin niin perusmalliseen paitaan.

Pikaisia

Heräsin joskus talven alettua siihen ettei lapsilla ole talvipipoja. Koska kaveri poikansa kanssa oli kylässä, tehtiin sopimus: kaveri vahti lapsia kun minä saksin pipoja koko köörille.

Lopputulos on värikkäät pipot vapaasti saksittuna, isoilla heijastinkuvioilla. Eikä muuten mennyt kauaa, suurin ongelma oli tälläkin kertaa toimeen ryhtyminen.

Ja koska silitysrauta oli kaivettu esiin heijastimien kiinnittämistä varten, silitin samalla jo kuukausia odotelleeseen paitaan/tunikaan tähden kiinni.

Tuubihuivit ovat olleet tämän talven selkeä hitti, niitä on tullut ommeltua yksi jos toinenkin. Ylläolevia settejä ompelin kaksi, toisen ystävälle jouluksi ja toisen lämmittämään itseä juoksulenkeillä.

Tämän setin puolestaan sai mies lenkillä käytettäväksi.

Vauvalahja

Ennen joulua käytiin katsomassa kaveripariskunnan esikoista ja viemisinä oli tiikeribody sekä mustat housut.

Setti on tylsän värinen (ja kuvakin surkea), mutta saajan tuoreet vanhemmat olivat tyytyväisiä vaihteluun: muut kun olivat kuulimma lahjoneet lähes pelkästään vaaleansinisellä.

Joulu on taas?

No ei kai sentään, mutta tässä vielä jotain jouluksi ommeltuja.

Tuubihuiveja tuli ommeltua vino pino merinovillasta, enkä kaikkia kuvannutkaan. Tässä kuitenkin omille työkavereille ja lasten hoitajille menneitä. Kovasti ovat kiitosta saaneet ja suurimman osan olen käytössä nähnyt, eli nappiin taisivat osua. Hyvä niin!

Kummipojalle ompelin pappatakin, joka harmittavasti oli vähän turhan tyköistuva. Miten ihmeessä vauvat kasvaa niin nopeasti?!

Lopuksi vielä kuva tämän vuoden joulukoristeesta. Lasten kanssa leivottiin askartelumassasta sydämiä ja tähtiä joihin painettiin pitsillä pintaan kuvio. Kuva ei tuo oikeutta kuviolle, mutta siihen voi kaikki omassa mielessään kuvitella selkeän pitsikuvion ja ihastua ;)

Kun kaapissa ei ole mitään päällelaitettavaa...

Joulujuhlaan päätin ommella hyvissä ajoin edellisenä iltana (tyylilleni uskollisena!) tytölle mekon. Ei sillä etteikö muuta tekemistä olisi ollut, mutta eihän tytölle mitään sopivaa muuten olisi kaapista löytynyt.

Ikasyrin sydämiä olin joskus tunikaa varten ostanut tarkoituksenani laittaa vaaleanpunaiset resorit. Kaapista ei kuitenkaan löytynyt mitään muuta tähän tarpeeseen sopivaa kangasta, joten tämä oli uhrattava. 

 

Kaavana joku peruspaita ja ehkä Panda-hupparin huppu, muutokset suoraan saksien terän alta vapaalla kädellä. Takaa helma on pidempi kuin edestä. Kyllä tämäkin käyttöön päätyi ja jouluisesta värityksestään huolimatta on käytössä tälläkin hetkellä.

Tästä se taas lähtee, esittelyssä valokuvausvaatteet

Hiljaista pitelee blogirintamalla mutta ommellut sentään olen. Nyt vihdoin sain siirrettyä kuvia koneelle, eli josko vaikka pikkuhiljaa jotain saisin tännekin esille. Kovasti olen blogin kohtaloa pohtinut kun aika ei vaan tunnu riittävän, mutta itselle haluan yhä ompelukseni muistiin, joten ainakin vielä niitä tänne lisäilen. Suurella tai vieläkin suuremmalla viiveellä tosin ;)

 

 Syksyllä kun sain ilmoituksen päiväkotikuvauksesta, syyllistyin tietenkin kaikkien ompelevien äitien tuttuun tautiin: uutta on ommeltava, vanhat eivät kelpaa! Suuntasin lapsien kanssa kangaskaapille ja annoin valita itse kankaat. Ja kyllä, samat pilkut valittiin, eri väreissä vain! Äidin päätöksestä hihat laitettiin mustavalkoraidasta molempiin tuotoksiin.

Tyttö ilmoitti haluavansa mekon, joten käskystä muokkasin paidan (tai itseasiassa tässä taisi pohjakaavana olla vielä joku ylipieni body, minähän en uusia kaavoja piirrä kuin pakosta!) helmaa pidemmäksi ja hieman leveneväksi.

Ja koska kangas oli itse valittu, oli tietenkin saman linjan jatkuttava. Bambia toivottiin ja pikaisen googlailun päätteeksi askarteluveitsi viuhui että silityskalvosta saatiin kuva mekkoon. "Tässä on timantteja!" kuului tyytyväisen neidin suusta ensimmäisen käytön jälkeen ja tuon jälkeen mekko vedettiinkin kuivaustelineeltä päälle aina kun tyttö sen sieltä bongasi.

Pojan toive oli paloauto. Yhdessä netistä valittiin tähänkin kuva joka lopulta paitaan päätyi. Ja kylläpä on tätäkin paitaa käytetty! 

Käyttäjäraati oli siis tyytyväinen, joten ei auta muuta kuin äidinkin olla. Isi tosin yritti varovasti ehdotella rauhallisempaa taustaa seuraaviin paitoihin, mutta mitäpä me isiä kuuntelemaan jos lapset itse ovat näihin kankaisiin vakaan pohdinnan jälkeen päätyneet ;)