Muutamia valmistuneita.

Äiti täytti 50v. ja askartelin pikaisen onnittelukortin. Mukaan laitoin kuvan lahjasta, joka odotteli meillä reissussa ollutta juhlijaa.

Miehen siskon pojalla ilmeni akuutti shortsipuute, sitä lievittämään ompelin parit housut kaapista löytyvistä kankaista. Nämä trikoosta....

...ja nämä farkusta, turkoosin resorin maustamana.

Muutamat housut jäävät vielä keskeneräisten housujen kasaan odottamaan viimeistä innostusta ja yhdet housut valmistuivat liian pieninä, joten ne odottelevat sopivan kokoista käyttäjää. Ehkä ompeluinnostus saapuu taas kun on juhannuksen aiheuttamasta univelasta selvitty ja ilmat lämpenevät :)

:)

Nyt on hääpäivä varattu!!! :) Olen vuoden päästä naimisissa jos maha ei tule esteeksi :) Tästä se siis alkaa, hääkirjoitukset saattavat salakavalasti viedä tilaa blogikirjoituksissani jatkossa...

Leipomista.

Leivoin yhtenä päivänä pipareita Mansikkamäen Eben innostamana ja aikas kivoja tuli, vaikka itse sanonkin :) Toki noista näkyy että harjoitella täytyy, mutta ihastuin ideaan niin, että veikkaanpa että meidän häissä aikanaan nähdään hääkarkkien tilalla pikkuleipiä!

Pussitin yhden keksin malliksi, jotain tämän tyylistä ehkä häihinkin?

Tässä vielä muita pipareita.

Jotain pientä.

Vaikka ompelurintamalla on ollut hiljaista, on sisäinen multasormeni herännyt. Auringonkukat ovan jo vahvoja taimia (kuva tosin jo monta viikkoa vanha...) ja esteritkin vahvistuvat päivä päivältä. Koristetupakan kohtalo selviää myöhemmin, toivotaan että nekin päättävät lähteä kasvamaan kunnolla. Kirsikkapuukin nököttää pihalla ja odottelee silmujen aukeamista, kun viime vuotinen suunnitelmani kävi toteen ja poistin muutaman marjapensaan sen tieltä.

Tämä paidan tekele on lojunut pöydällä pitkään odottamassa sitä viimeistä innostusta, jolla hihansuut ja helma olisi päärmätty. Kun sitä ei odotteluista huolimatta kuulunut, oli pakko tarttua härkää sarvista ja ommella paita valmiiksi kun vierailu kummitytön luokse läheni. Muuten paidasta tuli hyvä, mutta hihat jäivät lyhyiksi pitkän ja hoikan tytön päällä. Lapsen äiti tosin oli tyytyväinen 3/4 hihoihin, sillä näin ne ei ui aivan jokaisella lautasella ja tule tielle muulloinkaan :)

Viimeisenä vielä kortti, jonka askartelin ystäväni pienen pojan kunniaksi heille onnitteluja viemään.

Hiljaiseloa.

Ei tässä paljoa ole aikaiseksi saatu, mutta ajattelin jakaa muutamia valokuvia jotka olen ottanut uudella järjestelmäkamerallani (Canonin Eos500D). Olen mitä ilmeisemmin ollut melkoisen kiltti, sillä sain puolet kameraan tarvittavasta rahanipusta syntymäpäivälahjaksi :)

Ei menny ihan niin kun Strömsössä...

Hiljaiseloa on taas tämän blogin puolella vietetty, mutta nyt ajattelin syntymäpäivieni kunniaksi esitellä joitain juttuja mitkä eivät tosiaan menneet niin kuin Strömsössä. Toivotaan että näillekin vielä joskus löytyy inspiraatiota että saan ne valmiiksi.

Ensimmäisenä esittelyyn mielestäni syötävän söpöt hanskat. Tilasin Sampsukasta pienet palat tuota vaipoissakin käytettävää kangasta ja halusin nimenomaan kokeilla sitä hanskoihin. Sisään laitoin vuoreksi ompunvihreää fleeceä. Mutta niinkun kuvasta näkyy, ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä - ompelin nimittäin toiseen hanskaan vuoren useita kertoja ja aina onnistuin saamaan sen nurinpäin. Lopputuloksena siis yksi valmis hanska ja toinen hieman keskeneräinen...

Toisena ihan hauska sammakko Ottobren netti-kaavoilla. Harmi vaan että sammakko ensimmäisen käytön jälkeen pääsi taas ompelupöydälle odottelemaan omaa vuoroaan kun riisit pyrkivät ulos saumasta. Tämäkin siis ihan hauska ja voisi olla kiva lahjaideakin, mutta pitäisiköhän uusien riisivahinkojen varalta ommella saumat varmuudeksi kahteen kertaan...?

Ensimmäinen vaatekappale, jonka olen ommellut miehelle! No, miehen housuihin menee muuten aika paljon kangasta, ei siis kannata ihan mistä tahansa jämäkankaasta kokeilla niitä ommella... Itse jouduin siis tekemään lahkeisiin jatkopalat ja siitäkin huolimatta meinasivat jäädä lyhyeksi. Ja kangasta jäi jäljelle muutama parin sentin suikale! Onneksi ovat vain kotioloissa käytettävät collarit, eli ei ehkä ole niin tarkkaa kuinka istuvat. Ja kuvakaan ei käänny oikeinpäin, mutta onneksi meillä on kääntyvät päät!

Viimeinen esiteltävä kuva on ihka ensimmäiset palmikkosukkani! Tai no, sukka... Mikä siinä onkin, että ensimmäisen sukan jaksaa neuloa mutta toisen aloittaminen on ylitsepääsemätöntä?? Noh, ehkä esittelen nämä vielä jonain päivänä valmiina, mutta ei kai kukaan villasukkia kesällä tarvitse? ;)

Lupailin kuvia aikaisemman ompeluinnostuksen aikaansaannoksista, mutta tyylilleni uskollisena "se vähän jäi". Odotin että saisin loputkin keskeneräiset valmiiksi, mutta saumuri joutui tauolle mentyään rikki ja sen myötä innostuskin hävisi. Nyt kuitenkin ennen kone rikkoa valmistuneet käsityöt. Ja lisää toivottavasti tulee kun menen viikonlopuksi koiran vahdiksi vanhempieni luo ja pääsen koeajamaan äitini uutta saumuria ja ompelukonetta!

 

Ensimmäisenä kuva housuista, jotka tein samalla kun ompelin housuja kummitytölle. Tyttö on siis jo pitkän matkaa yli vuoden ja ajattelin hölmönä, että pakkohan mallina toimivalle pojalle (kuvassa n.7kk) on mahtua lähes saman kokoiset housut kuin tälle tytöllekin. Lisäsin kuitenkin pojalle reilut saumavarat varmuuden vuoksi ja hyvä niin! Ovat nimittäin nipin napin sopivat (tytölle pienemmät versiot ovat ihan sopivan löysät olohousut...).

Kuva ei kyllä kovin tarkasti esittele housuja, mutta malli on sentään söpö! Olen vakuuttunut että vastaavanlainen paketti sopisi hyvin asustamaan meille :)

 

Tässä sitten kyseinen kummitytön paketti, ompelin housujen mukaan vielä paidankin kun sattui olemaan niin sopivat kankaat kaapissa. En tiedä tytöstä, mutta ainakin äiti tykkäsi kovasti. Kuvasta ei kunnolla erotu, mutta paitaan lisäsin vielä pinkit koristenapit häivyttämään yökkärin tunnelmaa.

 

 

Tytön siskolla oli tammikuun alussa syntymäpäivät ja päätin vihdoin toteuttaa hänen toiveensa tuubitopista. Olen aikaisemmin ommellut hänelle hameen tästä kankaasta ja siitä innostuneena hän halusi topin samalla mallilla ja kankaalla, tosin hieman vähemmillä rypyillä. En ole nähnyt tätä lapsen päällä, joten en yhtään tiedä miltä näyttää käytössä, mutta saaja tuntui olevan tyytyväinen. Ja se kai on pääasia :)