Vuoden viimeiset kuulumiset.

Hiljaista on pidellyt. Jotenkin en vain ole saanut aikaiseksi mitään tämän blogin saralla. Ja aika hiljaista on ollut käsitöidenkin suunnalla. Ennen matkaa käytimme viikonlopun ystäväni kanssa kankaanpainantaan ja tulostakin tuli. MUTTA. Minne olen kadottanut ottamani kuvat? En tiedä. Täytyy etsiä vielä toiselta koneelta kunhan mies tuo sen takaisin kotiin.

Matka vei taidokkaasti joulukuun alusta kaksi viikkoa ja sinne jäi siis kaikki hienot ideat itse tehdyistä joululahjoista. Tänä vuonna jätin paketeista stressaamisen ja keskityin 10km pitkästä rannasta nauttimiseen.

Ehkä ensi vuonna?

 

Rayong. Nice Beach -hotellin edustalta.

 Tämän vuoden viimeiset päivät kuluvat nyt aika rauhallisissa merkeissä, sillä selkäni sanoi naps. En tiennyt että selkä voi olla näin kipeä, mutta nyt tiedän. Yöllä kun kipu on pahimmillaan, mietin jo että mitä teen jos en pääsekään sängystä ylös. Eipä ole paljon ambulanssistakaan apua kun eivät pääse sisälle lukitun oven läpi. Ja tietenkin olen yksin kotona kun olen pahiten kipeä (ei ole ensimmäinen kerta!). Onneksi tällä kertaa vanhempani asuvat lähempänä, viimeksi apu tuli 250km päästä...

 

Luulisi tämän kaiken tarkoittavan vielä vähemmän käsitöitä, vaan eipä se niin mennytkään. Olen ollut koko viikon yksin kun mies on taas matkoillaan, ja miten luulet ajan kuluvan kaikki päivät neljän seinän sisällä? Päivällä on välillä aina hyviä hetkiä (kiitos lääkkeiden) eikä kipu ole aivan mahdoton. Silloin minä hyppään ompelukoneen eteen ja surautan muutama sauma kerrallaan vaatteita. Nyt on jo valmiina kummitytölle housut ja paita, samoin kun miehen siskon pojalle housut (kuvat niistä myöhemmin). Ja intoa riittää, harmi vaan ettei selkä anna kovin pitkiä ompeluhetkiä vielä anteeksi, saati sitten kaavojen tekoa ja kankaiden leikkausta. Elämäni ensimmäisen palmikkoneuleella tehdyn villasukankin sain valmiiksi, vain kaveri puuttuu!

Nyt kuitenkin lisää maistiaisia Thaimaan lämmöstä, ties vaikka lämpimät muistot parantaisi kipeän selänkin! (Valitettavasti en osaa Bloggerissa enää kuvia kääntää, joten muutaman kuvan kohdalla täytyy tehdä niskajumppaa)

Bangkok.

 

 Rayongin ja Ban Phen väliin jäävä ranta.

Maan päällinen paratiisi.

Elektroniikkaa seitsemässä kerroksessa.

Kiire Korvatunturille?

Bangkok 50-kerroksesta.

NuppuPeitto

Minäkin lähdin mukaan Nupulle Peitto hankkeeseen, sillä olen huono antamaan rahaa keräyksiin tai muuten auttamaan apua tarvitsevia. Tämä kamppanja alkoi heti kiinnostaa, sillä peitot tuovat varmasti iloa saajilleen ja on itselle helppo tapa auttaa.

Tilkkutöitä en ole aikaisemmin tehnyt, mutta mielestäni peitto onnistui ihan hyvin. Aluksi mietin tekeväni useammankin peiton, mutta ajan puutteen takia saldo jäi tähän yhteen. Niin kuin väreistä voi päätellä, tämä on tehty jollekin pienenpienelle tytölle :)

Peiton olen tehnyt jo jonkin aikaa sitten, mutta vasta nyt sain laitettua pakettiin ja toivottavasti tänään muistan sen myös postilaatikkoon tipauttaa. Toivottavasti peitto pääsee saajaansa pian lämmittämään :)

Tunnelmia

Vaikken syksystä pidäkään muuten, on minusta ihanaa polttaa kynttilöitä ja nauttia tunnelmavalaistuksesta. Tämän vuoden ahaa-elämys tuli kun laitoin tuikun mariskooliin. Ei hassumpi tuikkukippo :)

Ostin IKEAsta jalkalampun, jota olen kauan mimettinyt. Kun tuohon törmäsin, oli se pakko ostaa vaikka maksoikin enemmän kuin olin siihen suunnitellut käyttäväni. Oston jälkeen tuo lamppu onkin palanut meidän olohuoneessa joka ilta. Lampun vieressä orkideani, josta myös haaveilin pitkään. Lopulta Robinhoodin tarjouslaatikosta löysin tuon alle neljällä eurolla ja pakkohan se oli ostaa. Koska se oli jo silloin hieman kuihtumaan päin, ajattelin että kokeilen mitä sille minun hoidossa käy. Ihme kyllä se piristyi ja kukkii yhä! Toivotaan että kestää hengissä jatkossakin, sillä minusta se on kaunis :)

Lahjuksia.

 Jotain pientä on tullut tässä syksyn kuluessa näperreltyäkin, vaikka kuvia en tänne ole saanutkaan. 

Ystäväni syntymäpäivät olivat syyskuussa ja surautin hänelle pilkullisen pussin pesutarvikkeille. Tein tarkoituksella siitä melko ison, sillä omien tavaroidensa lisäksi tämä äiti kuljettaa myös kolmen pienen tytön tarvikkeita usein mukanaan. Lisäsin vielä pienen sisätaskun kaikelle helposti hukkuvalle tavaralle ja pohjaa tukevoittamaan kankaalla päällystetyn pahvin. Sisään laitoin mm. tuon Betty Boob vartalovoiteen (lahjan saaja on kovasti kyseisen hahmon perään, enkä siis kaupassa voinut kävellä tämän tuubin ohi!) ja muita kauneudenhoitotuotteita. Tuntui pitävän :)

 Toinen lahjus on jo aiemmin osittain esittelemäni farkkuhaalari, johon lisäsin sivuihin kuminauhan pätkät ja nappien sijaan päädyin laittamaan nepparit. Lisäksi ompelin pipon fleecestä ja trikoosta. Haalari ilmeisesti sattui melko oikeankokoiseksi, sillä se oli kuuleman mukaan ollut jo tällä viikolla käytössä. Pipo oli taas vaihteeksi hieman nafti, mutta meni vielä kuitenkin päähän.

Päätin aloittaa toisen blogin ja pyhittää sen vauvahaaveille. Koen, etten voi tänne purkautua vauvaprojektin tuomista tunteista ja haluan jatkossakin pitää tämän käsitöihin painottuvana. Päätin siis lähteä etsimään pientä ihmettä ihan omassa blogissaan, jonne toivottavasti saan purettua vauvaan liittyvät ahdistukset ja ilot. Tervetuloa siis seuraamaan vauvahaaveita jatkossa toisaalle!

Kuva-arvoitus:

Mistä tämä kuva on otettu ja miksi se on tässä?

Vastaus:

Kuva on Thaimaasta vuodelta 2005 ja se on tässä siksi, että pitää päästä fiilistelemään. Ostimme nimittäin tänään lennot Bangkokiin ja lähtöön on enää kaksi kuukautta! Turha kai kertoa kuinka innoissamme olemme?! 

Voisi kai sanoa että melko nopealla tahdilla lopulta päätimme lähteä matkaan. Matkasta on kyllä ollut puhetta jo pidempään, mutta se on ollut harkinnassa lähinnä siksi, että rahalle keksitään kyllä muutakin käyttöä. Aloimme kuitenkin miettiä, että nyt on mahdollisesti viimeinen kerta pitkiin aikoihin (toivottavasti ;)) kun voimme lähteä matkaan kaksin. Ja miksi lähteä johonkin lähelle kun voi lähes samalla rahalla päästä kauas? 

Enää täytyy toivoa että pomo myöntää minulle lomaa, sillä muuten saatan joutua hieman hankalaan paikkaan...

Keijut lentelivät paidan helmaan.

Tänään pääsin taas vähän kokeilemaan kankaanpainantaa kun halusin vaaleaan paitaani jotain piristykseksi. Etsin netistä pitkään sopivaa kuvaa ja päädyin sivustolle http://www.stencilry.org/stencils/ . Sivulta löytyy tuhansia sabluunoiksi sopivia kuvia ja arvata kai saattaa että uusi tulostimemme sai heti töitä oikein urakalla. Lopulta paitaan päätyi keijut. Otin kuvia tekovaiheesta ja ajattelin että ehkä niistä joskus on jollekin apua.Ja jos ei muuta, muistanpahan itse ainakin miten olen ne tehnyt.

Eli kun olen tulostanut kuvan, piirrän sen äääriviivat muovikalvolle.

Sitten ei muuta kun mattoveitsi käteen ja leikkaamaan. Tässä päätin jättää keijun siivissä olevat reiät painamatta ja tuon käsien aukon leikkasin irti kokonaisena ja teippasin kankaaseen paikoilleen.

Laitoin paidan väliin styrox-levyn, ettei väri tartu selkäpuolelle läpi mennessään. Lisäksi tietysti teippasin sabluunan paikalleen ja lisäsin muutamaan paikkaan allekin teippimytyn, ettei irtonaisemmat osat pääse liikkumaan.

Sieneen ei kanata laittaa väriä kovin paljoa kerralla, sillä muuten reunat helposti sotkeutuvat. On kuitenkin hyvä tuputella väriä muutamaan otteeseen, sillä muuten kuva jää helposti läpikuultavaksi.

En tiedä miten muut tekevät, mutta itse irroitan sabluunan melko äkkiä painamisen jälkeen, ettei väri kuivu ja repäise irroitettaessa kuvasta väriä mukaansa. Tässä on kuitenki oltava varovainen, ettei sabluunassa oleva väri sotke painettavaa vaatetta. 

Ja valmis kuva näyttää tältä.

Paita on ostettu kaupasta, kun oli kiire päästä kokeilemaan uusia kuvia. Uusi vaate suositellaan pesemään ennen painamista, sillä joihinkin vaatteisiin laitetaan ainetta joka estää väriä tarttumasta pintaan. Itse en ehtinyt sitäkään tekemään ja muistin asian vasta kun olin jo aloittamassa painamista, eli kokeillaan mitä käy. Täytyy huolella silittää, jos se vaikka saisi kuvan paremmin tarttumaan kankaaseen.

On tämä vaan niin mielekästä puuhaa, että taidan tietää mitä sukulaiset ja ystävät saavat tänä jouluna lahjaksi ;) Vielä pitäisi keksiä mihin näitä kuvia voisin painaa ennen pakettiin laittamista. Perinteinen olisi tietysti ostoskassi ja se olisi helppo itse tehdä, mutta alkaa tuntua että kaikilla on jo kangaskasseja jokainen nurkka täynnä. Ideoita otetaan siis vastaan! Vaatteet kun on vähän hankalia antaa kun ei tiedä tarkkaa kokoa ja tyyli on jokaisella kuitenkin oma.